Näyttelydebyytti

Noniin, nyt se on takana. Meinaan minun ja Troiluksen näyttelydebyytti. Käväistiin 14.8.2011 Tuomarinkartanon pentunäyttelyssä. Ja joo, metsään mentiin! :D

Mentiin paikalle jo ennen kello ysiä. Meidän kehä alkoi kymmeltä. Troiluksen lisäksi 7-9 kuukauden ikäisissä uroksissa oli vain yksi kilpailija. Kun oltiin saatu häkki paikoilleen kehän reunalle niin mentiin sivummalle hieman tokoilemaan ja juoksemaan. Uskomattoman hyvin Troilus tokoili. Häiriötä oli paljon, mutta T kiinnitti huomionsa vain minuun. Myös juoksutus sujui hienosti. Olin jo ihan fiiliksissä, että nyt menee tosi hyvin.

Vähän ennen kehän alkua mentiin odottelemaan reunalle ja minä juttelin yhden toisen bortsuomistajan kanssa ja harjailin Troilusta. Palleroista ilmeisesti hieman pelotti ihmisvilinä ja muut koirat, kun meni tosi useasti kovaa vauhtia koppiinsa.

Meidän mennessä kehään, kaikki hyvät neuvot pyyhkiytyi pois mun miestä. Valitettavasti myöskään tuomari tai kehäsihteeri ei neuvoneet yhtään. Seistiin luultavasti liian kaukana ja sivussa. Tuomari kävi ensin tervehtimässä koiraa ja sitten pyysi meitä juoksemaan. Olin juuri keräämässä Troiluksen hihnaa käteen (huono hihna, kävin ostamassa uuden) ja en sitten ehtinyt sitä tehdä. Troilushan tietysti ampaisi toisen koiran perään ja koska veti pitkässä hihnassa niin en saanut mitään kontrollia koiraan. Oltiin varmaan aika hauska näky. :D

Vaikka juoksutus meni ihan mönkään niin Troilus kuitenkin seisoi hienosti ja rauhassa. Ei kovinkaan montaa kertaa pylly mennyt maahan. Myös tuomarin antoi kopeloida tosi hyvin. Ei haitannut vaikka tuomari katsoi hampaat ja kivekset. Tietystihän piti kerran hypätä ja tervehtiä. :D Kopeloinnin jälkeen juostiin kerran edestakaisin. Se meni paremmin ja Troilus ravasikin vähän. Olin ihan liian kiltti enkä ottanut tiukempaa otetta. Jos olisin pitänyt hihnan lähempänä korvia ja lyhyempänä niin olisi T mennyt varmaan paremminkin.

Meidän näyttelyt siis loppui tuohon yhteen kehään. Toinen pentu pääsi jatkamaan rop-kehään, mutta ei jääty katselemaan.

Tässä tuomari Tarja Löfmanin arvostelu:
8kk ikäinen urospentu jolla oikeat rungon mittasuhteet. Vielä hieman kevyt runko. Hyvä otsapenger. Vielä pyöreä kallo-osa. Hyvä purenta. Tasapainoiset kulmaukset. Kovin iloiset liikkeet, kantaa häntänsä turhan korkealla. Hyvä karvapeite. Mukava käytös.

Arvostelu siis oli ihan kiva ja ei mitään ongelmaa mitä aika ei korjaisi. Nyt pitää vaan paljon reenata juoksutusta ja toki myös seisomista ja kopelointia. Mulle ja Troilukselle on tosi haastavaa juoksutuksessa kääntyä vasemmalle. Meillä on onneksi nyt kahdet viralliset näyttelyreenit ja saan varmasti kavereita reenaamaan sitten erikseen myös. Mennään 17.9. Hyvinkäälle ryhmänäyttelyyn. Se onkin jo virallinen joten olisi hyvä saada tuo juoksutus toimimaan paljon paremmin. :) Hommia siis riittää! :D

Voitokas pieni hurtta

Troilus on nyt aloittanut voittoputkensa. Käytiin perjantaina 12.8.2011 Linnainmaan Mustin ja Mirrin pentupäivässä. Itseasiassa käytiin niin myöhään ettei muita pentuja siellä ollut. Tosi harmi ettei Troilus saanut telmiä muiden pikkuisten kanssa. Tosin T:hän on jo aika iso. :D Ostettiin Hurtan herkkutasku (on muuten tosi hyvä käytössä!) ja karsta vanhan harjan tilalle. Se ensimmäinen harja ei ollut kovin laadukas, koska tasan kerran tippui mun kädestä ja meni heti rikki. No, tuo karsta on muutenkin parempi.

Pentupäivänä järjestettiin pentusille makkarajuoksu "ruokapuolella". Sinne laitettiin kolmeen nurkkaan ruokakippoon pala makkaraa ja pennun piti omistajan ohjauksessa juosta "rata" läpi, syödä makkarat ja juosta maaliin. Troilusta ei tarvinnut paljon houkutella. Juoksi radan aikaan 13 sekuntia ja voitti! Kakkoseksi tullut pentu juoksi radan noin 15 sekuntiin. :) Troilus kävi vielä varmuuden vuoksi itsenäisesti juoksemassa radan heti uudestaan. Täytyihän sitä varmistaa ettei makkaraa vaan jäänyt mihinkään. :D

Maanantaina sitten saatiin hakea palkintomme. Saatiin ProPacin sinimusta reppu jossa oli paljon Royal Caninin näytepusseja. Reppu on tosi kiva ja käytännöllinen, mutta RC:tä meillä ei syödä. Täytynee lahjoittaa pussit kaverin koiralle. Siellä ne varmasti menevät kaupaksi.

Vierailu Kotkassa

Eilen lähdettiin Hemun, Joonaksen sekä Troin kanssa käymään Kotkassa. Otettiin mökki Santalahden leirintäalueella, koska siellä mökkiin sai ottaa myös karvakorvan mukaan. Santalahti on tosi kiva alue merenrannalla ja sieltä lähti myös nätti luontopolku, joka käytiin kävelemässä.

Troilusta ei haitannut viettää yö vieraassa paikassa ja kaikki meni ilman ongelmia. Oli tosi mukava viikonloppu ja Troiluskin oli väsynyt kotiin palattua. :)

Häkkilintu

Käytiin tiistaina 2.8.2011 ostamassa Troilukselle häkki. Mulla paloi pinna tuhoamiseen mitä Troilus harrasti yksinollessaan. Nyt viimein huomasin, että se on ihan mielenosoitusta, kun jää yksin. Maanantaina ennen Troiluksen yksinjäämistä käytiin koirapuistossa riehumassa 45 minuuttia, tokoiltiin ja valmiina oli pari aktivointileluakin. Troilus ei ollut koskenutkaan toiseen aktivointileluun, mutta taas kerran oli täkki ja peitto kelvannut syötäviksi. En kauheasti pidä häkeistä, mutta Troiluksen oman turvallisuuden vuoksi sellainen nyt on. Troilushan siis syö tuhoamansa. Jos vain tuhoaisi niin ei olisi niin paha.

Ostettiin Tassutallista Bravian häkki. Se oli kaikista isoin mitä löysin eri kaupoista. Häkki on kokoa 124cm x 74cm x 83cm (pituus x leveys x korkeus) ja hyvin Troilus sinne mahtuu. :)

Annetaan nyt Troilukselle aina ruoka ja vesi häkkiin. Myös herkkuja alkuun laitoin sinne. Pääasiahan on, että häkistä tulee Troilukselle oma turvallinen pesä jonne on kiva mennä rauhoittumaan. Ensimmäisenä päivänä Troilus haki aina luunsa pois häkistä, mutta meni sinne syömään ja juomaan oikein nätisti.

Torstaina Troilus meni itse jo lepäämään häkkiin! Imuroidessani (ja Troiluksen hyppiessä taas imurin lähellä) näytin häkkiä ja käskin Troiluksen sinne. Ja vauhdilla poika menikin. Tuli sitten pois, kun olin imuroinut loppuun. Koirapuistosta tultaessa Troilus meni ihan itse lepäilemään häkkiinsä ja taisi ihan nukkuakin siellä. Minun piti sitten laittaa tassuvoidetta poitsulle ja kun keikautin Troiluksen maahan ja aloin avata rasvatuubia niin Troilushan paineli vauhdilla häkkiin ja meni sinne maate. Hieno homma, että nyt jo on häkistä tullut turvapaikka pojalle. :)

Öisin Troilus ei häkissä nuku, koska häkki on olkkarissa ja Troilus nukkuu meidän kanssamme makkarissa.

Sisarustapaaminen

Sunnuntaina 31.7.2011 pidettiin sisarustapaaminen kasvattajan luona Valkjärvellä. Mukana oli kaikki sisarukset, paitsi Jetta. Myös äiti Devil ja isä Leevi saapui paikalle. Mukana oli myös muutama muu Oakmeadow-kasvattaja. Bortsuja vilisti silmissä ihan kunnolla. :D Oikein kivasti sisarukset leikki keskenään. Kvantille ja Troilukselle tuli vähän riitaa, kun kummatkin halusivat samaan aikaan puutarhapöydän alle ja tietysti myös samasta kohdasta. :D Muuten lapsoset leikki kauniisti.

Yllä olevassa kuvassa edessä emä Devil, oikealla Kvantti, vasemmalla keskellä Pimu ja ihan taaimmaisena Peto.

Alkuun Troilus oli hieman pidättyväinen ja pyöri jaloissani, kun istuin ja kuvasin koiruleita. Alkoi jo hieman huolestuttaa, että mikä tuota poikaa vaivaa kun on muuten niin leikkiväinen. Ilmeisesti vain suuri joukko hieman hirvitti alkuun. Nopeasti kuitenkin Troilus leikkiin lähti.

Troiluksen Kajo-siskolla alkoi ensimmäiset juoksut. Kajon saapuessa Troilus oli heti hyppäämässä selkään. Sen jälkeen Kajo ei rauhaa saanutkaan. Kokoajan oli pojat pyllyssä kiinni. Ja Troilus tietysti mukana. Kajoa täytyi välillä viedä hieman lepäämään ja pojat sai viilentää kuumenneita tunteitaan. :)

Koirat pääsi uimaankin. Kasvattajan luota oli noin sata metriä matkaa rannalle. Troilus ei oikein välitä mennä uimaan ilman mitään "syytä". Alkuun katseli muiden uintia ja hyppeli rannalla ihan kuin olisi halunnut mennä, mutta ei uskaltanut. Kun aloin heitellä veteen kepin pätkiä niin Troilus lähti innolla niitä hakemaan. No, ehkä jo ensi kesänä Troiluskin menee uimaan ihan ilman mitään virikettä. :D

Uimisen jälkeen reenailtiin hieman juoksutusta ja seisotusta. Troilus juoksi ihmeen hyvin vaikka oli yleisöä. Luultavasti oli sen verran väsynyt jo leikeistä ettei jaksanut vetää muita kohti. :D Seisotus ei mennyt kovin hyvin, koska Troilus alkoi hieman pelleillä loppu juoksutuksessa ja annoin kovempaa palautetta. Oli poitsulla hieman mieli maassa. :)

Kaiken kaikkiaan oli tosi kiva viikonloppu vepen ja sisarustapaamisen merkeissä. Tällaisia vain enemmän!

Vepeilyä

Troilus on jo kahdeksan kuukautta! Aika menee sen verran reippaasti, että kohta tuo pieni on jo vuoden vanha riiviö. Vaaka näyttää nyt noin 17,4 kiloa ja säkä on noin 52cm. Säkästähän saadaan virallinen tulos sitten 14.8. kun mennään pentunäyttelyyn.

Lauantaina 30.7.2011 suunnattiin kohti Maskua. Troiluksen emän omistaja piti meille siellä vepeen tutustumispäivän. Oli kyllä mahtava laji! Tutustuttiin alokasliikkeisiin eli veneestä hyppyyn, vientiin, veneen vetoon ja hukkuvan hakuun. Troiluksella veneeseen hyppy ja sieltä sitten hyppy pois alkuun kangerteli jonkin verran. Ei sinänsä ihme, koska Troilus ei ennen ole veneessä ollut. Otettiin veneestä hyppy uudestaan vielä viimeiseksi ja silloin meni jo aika hyvin. Alkuun pois hypätessä Troilus ei ponnistanut pahemmin takajaloillaan. Sitten tajusi, että hei, näistähän on paljonkin apua ja sen jälkeen hyppy sujuikin hienosti.

Toisena osana oli vienti. Harjoiteltiin alkuun kuivalla maalla lelun vientiä. Se sujui aika hyvin Troilukselta. Sen reenaamista täytyy jatkaa kotona. Troiluksesta tulee varmasti ihan hyvä viejä vielä joskus. :D Kuivalta maalta siirryttiin sitten veteen. Troiluksen piti uida veneelle ja käydä syömässä herkut veneessä olijan kädestä. Troilus ei ensin uskaltanut uida veneelle asti. Sitten tajusin, että vene liikkuu Troilusta kohti välillä ja silloin Troilus kääntyi pois. Avustaja tuli pitämään veneestä kiinni ja sitten Troilus ui veneelle ihan hyvin.

Kolmas osa oli veneen veto. Siinä Troilus ja kaikki sisarukset oli lähes mestareita. :) Ensin Troilus sai tutustua veneen köyteen. Leikitin sitä sen kanssa hieman ja sitten kun Troilus kiinnostui köydestä, lähetin pojan uimaan veneelle. Ensimmäisellä yrityskerralla Troilus ui veneelle, mutta kääntyi pois ja ui takaisin rantaan. Toisella yrityskerralla sitten poitsu menikin ja veti veneen mallikkaasti rantaan. Sen jälkeen muut kerrat tulikin mallikkaasti.

Viimeisenä osana oli hukkuvan pelastaminen. Hukkuvalla oli kädessä dami jota läiskytteli veteen. Koiran pitää uida hukkuvan luokse, tarttua damiin ja vetää rantaan. Troilus hieman arkaili veden loiskimista. Kun hukkuva lopetti sen, niin Troilus ui hienosti luokse ja veti damista rantaan.

Kaiken kaikkiaan meni hyvin. Hieman Troilus arkaili, mutta se on ymmärrettävää, koska ei kovin usein ole uimaan päässyt. Ensi kesänä menisi jo varmaan paljon paremmin. :) Troilus joutui olla yksin autossa tosi pitkiä pätkiä, kun muut reenasivat. Hieman se minua alkuun hirvitti, koska Troilus ei ole ollut yksin autossa ja siellä on vain kevythäkki. Kyllä poitsu siitä läpi tulisi, jos haluaisi. Onneksi oli kuitenkin tosi rauhallisesti vaikkei ollut meihin näköyhteyttä.