maanantai 17. lokakuuta 2011

Tutustuminen hakuun

Troilus pääsi eilen tutustumaan ensimmäistä kertaa hakuun. Meitä oli bortsufoorumin kautta neljä innokasta hakuilijaa. Opastajana toimi Anu, joka on harrastanut lajia jo pitkään partiksiensa kanssa. Minä ja Sari oltiin ensikertalaisia ja Kaisla-Maria oli jo muutaman kerran reenaillut lajia.

Ensin Anu näytti partiksensa kanssa esimerkin ja me katseltiin. Oli kyllä hienoa nähdä kuinka hyvin ja nopeasti koira löysi maalimiehen. :) Sitten Troilukselle tehtiin makkararinki. Siinä siis maalimiehet istui lyhyin välimatkoin toisistaan metsässä ja päästin Troiluksen heidän luokseen. Troiluksen oli tarkoitus syödä jokaiselta maalimieheltä nakit maalimiehen kehuessa ja jutellessa iloisesti koiralle. Kun nakit oli syöty, maalimies nousi ylös ja toinen kutsui koiran luokseen syömään. Lopuksi minä kutsuin Troiluksen luokseni ja palkkasin. Troiluksella ei tietenkään ollut mitään varautuneisuutta uusia ihmisiä kohtaan. :D Alkuun syöksähteli maalimieheltä toiselle ja kuulemma sylki nakkeja suustaan. Sellaista ei ole ennen tapahtunut ja olin aika huuli pyöreänä kun kuulin asiasta. Saatiin ohjeeksi jatkaa makkararingin tekemistä niin kauan, että Troilus ymmärtää maassa istuvien maalimiesten antavan ruokaa ja niiden luokse on ihan mielettömän kiva mennä. Ei muuta kuin motivaatiota kasvattamaan! :)

Sitten Troilus menikin taas autoon odottelemaan. Tehtiin Montsalle myös makkararinki. Pikkuisella meni oikeastaan samalla lailla kuin Troiluksellakin. :) Pääsin myös menemään piiloon, kun 15 viikkoinen Teppo etsi kaksi maalimiestä. Oli tosi hauska odotella, että koska se vauva sieltä tulee ja löytää.

Vaikka olikin tosi kivaa niin ei noista pk-lajeista meille varmaan tule muuta kuin aktivointia silloin tällöin. Mä en oikein tykkää ja osaa liikkua metsässä joten taitaisi olla mulle liian kova paikka käyskennellä useammin metsässä. Tosin siinähän sitä sitten oppisi. :)

Lopuksi käytiin vielä lyhyellä yhteislenkillä koirien kanssa. Troilus sai taas juosta ihan sydämensä kyllyydestä ja kaikilla taisi olla mukavaa. :)

Syksyisiä kuvia

Käytiin lauantaina, 16.10. ottamassa muutamia kuvia Härmälän leirintäalueella. Tarkoitus oli antaan Troiluksen juosta vapaana ja samalla koittaa saada syksyinen kuva blogin otsikkoon. Kummatkin onnistui ihan hyvin. :D Troiluksella oli taas tosi mukavaa, kun sai juosta. Otettiin hieman luoksetuloreeniä ja leikittiin muuten. Mentiin myös vähän piilosta. Hienosti Troilus lähti etsimään ja löysikin piiloon menneen. :)




Tokoilua

Nyt parin viikon tokoreenit on menneet ihmeen hyvin. Viime viikolla Troilus alkuun oli se sama häsääjä kuin ennenkin, mutta sitten kun reenailtiin kaukoja ja peräpään käyttöä niin rauhoittui ihan uskomattoman hyvin. Meni jopa maate mun jalkoihin kun kuuntelin ohjeita. Istu-maahan-istu -liikkeessä mun täytyy opetella enemmän omaa käsiliikettä millä nostan pojan istumaan. Troiluksen kanssa tuntuu muutenkin, että aina kun vain voi, kannattaa käyttää käskynä elettä. Bortsut nyt vaan tuntuu seuraavan paremmin ohjaajan liikkeitä ja eleitä. :) Oli kyllä harvinaisen hyvät reenit. Troiluksen maahanmeno on mun mielestäni parantunut tosi paljon. Tuntuu, että poitsu ei taas tällä hetkellä kyseenalaista käskyjä ihan yhtä paljon kuin vielä hetki sitten. :)

Tänään otettiin reeneissä ensin paikalla makuu. Kyllä sekin meni ihan mukavasti. Troiluksella oli sen verran energiaa, että nousi usein ylös mutta sain korjattua tilannetta ihan kivasti. Pääasia oli, että en hermostunut vaan pysyin kokoajan rauhallisena. :) Sitten vaihdettiin kahden reenikaverin kanssa paikkaa ja joku oli murustanut jotain keksiä sinne mihin Troilus meni makaamaan. Ei hyvä, ei todellakaan! :D Siiinä sainkin jo tehdä töitä, että T lopetti haistelun ja pysyi makuullaan. Sain ohjeeksi ottaa niskasta kiinni ja lempeästi ohjata T oikeaan paikkaan maahan. Sekin aiheutti hieman vastusteluja (Troilus ilmeisesti koittelee nyt hieman näykkimällä), mutta onneksi sekin on tosi pientä ja Troilus lopettaa nopeasti kun huomaa ettei todellakaan auta.

Kotiläksyksi tuli reenata paikalla makuuta paljon. Lähes aina kun tulen Troiluksen viereen takaisin niin poitsu pomppaa ylös. Nyt olisi tarkoitus seuraaviin reeneihin reenata liike niin, että T pysyy maassa ihan vapautukseen asti. :)

Reenattiin myös liikkeestä seisomista ja sekin sujui kivasti. Ollaan sitä jo reenailtu muutenkin joten Troilus taisi muistaa nopeammin, että mistä on kyse.

Nyt meillä on kaikki liikkeet ihan keskeneräisiä. Olisi kiva alkaa saada jo jotain pidemmälle. Mustahan se toki on kiinni kuinka hyvin me edetään. Tuntuu vain, että kaksin reenatessa ei päästä eteenpäin ja tarvisin kokoajan jonkun ohjaajan neuvomaan ja kertomaan meneekö oikein. Aika rasittavaa! Meillä olisi tarkoitus päästä ensi kesänä korkkaamaan alo. Eiköhän siihen mennessä saada jo liikkeet kasaan ja häiriönsietoa paremmaksi.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Back to Koirapuisto!

Tänään käytiin pitkästä aikaa puistoilemassa. Edellisestä kerrasta on lähes kaksi kuukautta. Troilus oli niin intoa piukassa, että juoksenteli yksin. Meni myös juoksemaan täysillä päin kiveä ja kolautti lonkkansa. Olin saada sydärin. :D Onneksi ei mitään vakavampaa (kai) sattunut. T ontui pari askelta ja jatkoi taas riehumista. Kävellessä Troilus menee ihan kivasti, mutta heti kun vauhti kasvaa, siirtyy pupuloikkaan.

Oltiin vain parikytä minuuttia tällä kertaa ja nyt seurailen palaako oireet. Jos ei palaa niin sitten loppuviikosta voisi mennä käymään uudelleen.





Troilus posettaa

Otin taas pitkästä aikaa Troiluksesta seisotuskuvan. Ikää siis hieman yli 10 kuukautta. :)


Pikku murkku vyöhyketerapiassa

Troilus on ehtinyt jo täyttää 10 kuukautta. Tällä hetkellä vaaka näyttää 18,5kg ja korkeutta löytyy n. 52 senttiä. Olin viikon matkoilla ja sillä aikaa Troilus on alkanut murkkuilla oikein urakalla. Täytyy kokoajan koittaa vieläkö asiat on kiellettyjä ja kylään tulleita pitää hyppiä ihan kunnolla. Toki osa voi olla kipua. Troiluksen selkä on hieman jumissa ja varmaan vielä kasvukivutkin vaivaa. Lääkkeet on nyt syöty ja oireet on onneksi helpottaneet. Enää Troilus ei ole nuollut tassujaan tai lattiaa. En myöskään ole huomannut paljoa aristelua oikean puoleisissa tassuissa. :)

Mun vaikea tehtävä on alkaa kiinnittää huomiota omaan reagointiini. Yritän pitää tunteet kurissa ja muutenkin olla rauhallinen. Saatiin eilen hyviä vinkkejä Jonnalta ja niitä aletaankin nyt reenailla. Harjoitellaan rauhoittumista ja vieraiden vastaanottamista. Hienosti Troiluksella meni eilen, kun harjoiteltiin ensimmäistä kertaa. Mulla on niin oppivainen pieni murkku kotona. :D

Ollaan nyt ostettu vihdoinkin Troilukselle kuonopanta (canny collar). Vetäminen on mennyt niin mahdottomaksi murkkuiän alkamisen aikaan. Toi kuonopanta on ihan kiva. Ainoa vain, että Troilus yrittää päästä siitä kokoajan pois. Se on ollut meillä nyt viikon käytössä, joten toivottavasti poitsu tottuu siihen pian. Osa taistelua voi kyllä olla murkkuiluakin. Pannan avulla on tosi helppo ohjata Troilusta. Kyllä se vielä jonkin verran vetää, mutta se ei vaikuta hallintaan. Nyt pari kuukautta käytetään tuota ja aletaan samalla opettaa uudestaan hihnassa kulkemista. Toivottavasti myös ikä tekee tehtävänsä ja antaa Troilukselle malttia kulkea hihnassa kauniisti. :D

Troilus on alkanut käydä vyöhyketerapiassa. Tämä on ihan sattumankauppaa. Lenkillä ollessamme törmättiin naiseen joka opiskelee koirahierojaksi ja vyöhyketerapeutiksi. Kerroin hänelle Troiluksen oireista ja päästiin mukaan harjoittelukoiraksi. Kunnolla ei vielä voi hieroa, mutta kokemuksen kannalta tämä on oikein kivaa. Troilus antoi heti ensimmäisestä kerrasta hierojan koskea varpaisiin ja muutenkin käydä kaikki vyöhykepisteet läpi. Nyt palleroa on kaksi kertaa hoidettu ja toisella kertaa pystyi jo rentoutumaan paremmin. Näin alkuun Troiluksella on neljä kertaa ja katsotaan sitten kuinka jatketaan.