Almost adult?! :)

Troilus täyttikin eilen jo 2,5 vuotta. Justhan se meille tuli ja kohta jo vietetään sitten 3-vuotis synttäreitä. On tää vaan hullua! :D

Nyt alkaa lenkkeily olla aika ihanaa Troiluksen kanssa. Tässä muutamien viikkojen tai kuukausien aikana Troilus on menettänyt lähes kaiken mielenkiintonsa vieraisiin ihmisiin (lenkkeilijöihin, kiljuviin lapsiin jne), ohi ajaviin autoihin/mopoihin/pyöriin. Myös pihoista räksyttäville pikkuvahdeille Troilus ei korvaansa lotkauta. :) Ainoastaan toiset koirakot jossa on koira on myös innokas, saa Troiluksen täpinöihinsä. Siinä ei sitten kyllä auta mikään. Kontaktia ei saa kuin vasta ollaan repien ja taistellen menty koirakon ohi. Hienoa tosin on, että nykyään Troilus palautuu kiihtyneestä tilasta lähes heti, kun koirakko on ohitettu ja päästään jatkamaan normaalisti matkaa.

Oon tosi tosi tosi tyytyväinen, että enää ei vieraat ihmiset ulkona kiinnosta. Vaikka jäisin juttelemaan jonkun kanssa niin Troilus käy nopsaan haistamassa ja palaa mun viereen istumaan. Ei mene edes siliteltäväksi vaikka vieras haluaisi. :D Lapset sitten taas saa silitellä jonkin aikaa. Sitten kun Troille riittää niin se vaan viileesti kävelee pois. Juuri tällaista koiraa halusinkin. Ystävällinen kaikille, mutta kohtuullisen välinpitämätön. Lastenkin kanssa Troiluksen voi antaa leikkiä ihan hyvällä omalla tunnolla. Ei ole koskaan juossut päin lapsia tai yrittänyt ottaa lelua kädestä jne.. tällaisessa tilanteessa Roilo kyllä seuraa lasta kuin hai laivaa, mutta odottaa josko se lelu lapselta lentäisi johonkin. :) Troilus ei myöskään leikkiessään ihmisten kanssa näyki saati paimenna leikkiviä lapsia. Voi kun olisi yhtä välinpitämätön muita koiria (ja varsinkin reenaavia koiria kohtaan) niin meillä ei olis mitään hätää. :D Pystyttäis itsekin reenailemaan ryhmissä ja päästäis varmaan eteenpäinkin. No, ehkä tulevaisuudessa?

Tänään otettiin päivälenkin yhteydessä vähän tokoilua matkan varrella olleessa puistossa. Paikkamakuu meni tosi hienosti ja täytyisi kohta alkaa reenailla sitä taas muiden koirakoiden kanssa. Seuraaminen meni ihmeen hyvin. Otin tällä kertaa oikeastaan vain käännöksiä ja pysähdyksiä. Sitten ihan huvin vuoksi laitoin Troiluksen hyppäämään penkille ja tulemaan alas. Hienosti sekin onnistu "hyppy" -käskyllä ja kohtuullisen matkan päästä lähetettynä. <3

Huomenna sitten voisi ottaa vähän jääviä ja vaikka luoksetuloa. Ei me kauaa kerralla viitsitä reenailla, koska Troin keskittymiskyky on tällä hetkellä hieman huono. Ainakin namin kanssa reenatessa. Sitten taas jos olisi lelu niin keskittyminen olisi ok, mutta se menee nopsaan lelun vahtaamiseksi ja kaikki tehdään vain puoleen tiehen. Eli tällä hetkellä siis nami on parempi. Tänäänkin kun keskittyminen herpaantui niin lähdettiin vaan suosiolla jatkamaan lenkkiä.

Vierailu Vaasassa

Tänään päästiin taas käymään Vaasassa. Lämpöäkin oli sopivasti paikan päällä +24c ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Kesä!!

Perille päästyä Troilus oli ihan tohkeissaan. Haisteli kuin viimeistä päivää ja kontaktia ei ollut saada millään. Mitkähän tuoksut sai pojan niin sekaisin? Ihan kuin silloin ennen, kun vielä tytöt kiinnosti. :) No, tarpeeksi haisteltuaan sitten alkoi taas korvatkin toimia.

Ostin viime syksyn alennusmyynneistä Troilukselle Ruff Wearin viilennysloimen jo valmiiksi tätä kesää varten. Viime kesähän oli niin viileä ettei loimea silloin olisi tarvinnutkaan. Nyt sitten pääsi loimi heti tosi toimiin. Vaasassa kun tuuli aina välillä, mutta muuten oli paahtavan kuuma. Alkuun Troilus ihmetteli mitä ihmettä sille takki laitetaan kesällä. Ilmeisesti siitä kuitenkin oli hyötyä, koska Troi piristyi mukavasti ja leikki kuten viileämmälläkin säällä. Läähätti kyllä kokoajan, mutta ei mennyt lepäilemään mihinkään varjoisaan paikkaan ollenkaan.

Otettiin hieman ruutua pitkästä aikaa, kun oli hyvin tilaa. No, se meni sitten niin kuin meni. :D Troilus ei oikein ymmärtänyt taas hommaa ja jäikin vain kyttäämään lelua. Muutama onnistunut toisto saatiin, mutta täytyy ottaa nyt hieman takapakkia ja ens kerralla laitan namin ruutuun ja lähetän Troiluksen sinne. Aika nopeasti päästään varmaan taas hommaan mukaan, koska ruutu on ollut kohtuullisen hyvin hallussa.

Vaasassa oli tällä kertaa myös Joonaksen veljenlapset kylässä (3v ja n. 2v) ja ensimmäistä kertaa Troilus sai meuhkata vapaana samassa pihassa lasten kanssa. Ja voi että kun meni hienosti! Troilusta ei kiinnostanut lapset ollenkaan ja jopa reenaili vähän lähtöjä Joonaksen kanssa lasten pyöriessä siinä lähellä. Kyllä taas näki, että työnteko vei voiton ja Troi ei edes huomioinut häiriötä. Voi kun samanlaisen fiiliksen saisi myös tokoiluun (silloin ei olisi paikkamakuun kanssa ongelmia. :D ).

Mua on hieman huolettanut, kun viime keväänä Bayvantic teki kovat oireet ja mietinkin, että uskaltaako enää koittaa mitään punkkiainetta. Ostin kuitenkin Frontline compia ja jännityksen vallassa se sitten laitettiin Troille viikko sitten. Ja mitään oireita ei tullut! Mahtavaa! Troi ei edes yrittänyt hinkata itseään sohvaan niin kuin kaikkien muiden iholle laitettavien aineiden kanssa. :) Eli Frontline taitaa nyt olla meillä se jota aletaan käyttää. Harmi sinänsä, että tuo Bayvantic ei toiminut. Senhän meinaan pitäisi pitää hyttysetkin loitolla.

Virta ei Troilukselta loppunut kesken vaikka viitisen tuntia olikin ulkona ja mennä touhotti lähes kokoajan. Automatka kotiin tosin menikin nukkuessa ja kotona iltapalan jälkeen Troilus tassutti tyytyväisenä tyynyllensä ja tuhisi jo ennen kuin huomasikaan. <3