Tänään on taas suuri päivä, kun Troilus täyttää vuosia! Ihan yllättäen meidän vauhdikkaasta pienestä pennusta on tullut vauhdikas aikuinen koira. :) Minä itse en tietenkään vanhene! :D
Tänään ei ole oikeastaan mitään sen suurempaa juhlahumua tiedossa. Troilus sai jo aikaisemmin synttärilahjansa eli aktivointiruokakipon. Tänään on tiedossa vain chillailua ja ehkä pientä hemmottelua. :) Eiköhän ne riitä aikuistuneelle(?) Roilopojalle ihan hyvin.
Otin kaksi "virallista" synttärikuvaa oikein kännykällä. Laatu on siis mitä mainioin. :)
Onnea myös Troiluksen ihanille sisaruksille Kajolle, Jetalle, Pimulle, Pedolle ja Kvantille! <3
torstai 28. marraskuuta 2013
perjantai 1. marraskuuta 2013
Yökyläilyä
Eilen lähdettiin Troiluksen kanssa yökyläilemään Hennan ja Ässän luokse. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun Troilus on yötä jossain, missä on toinenkin koira. Pakattiin mukaan tietysti ruuat sekä oma tyyny, jos yöllä tulee suru puseroon eikä Troi osaakkaan heti rynnätä äiskän luokse. :D
Saapumisiltahan oli sitä normaalia Troin ja Ässän riehuntaa. Troilus teki kaikkensa ärsyttääkseen Ässää ja Ässä vastasi nätisti haukkumalla. :D Tosin kyllä nuo pojat leikkiikin paljon. Ässä nyt ei vaan jaksa ihan samassa tahdissa kuin Troi.
Yö meni kyllä hyvin siihen nähden, että kummallekin koiralle tilanne oli uusi. Ässä omi heti Troiluksen pedin itselleen ja nukkuikin siinä melkein koko yön. Troilus alkuun oli hieman ihmeissään, mutta ei sitten jaksanut välittää. Pariin kertaan Troilus kävi Ässän herättämässä tuijottamalla. Siinä sai sitten kumpaakin komentaa nukkumaan. :) Jossain vaiheessa havahduin, kun Troi oli jossain ja kävin katsomassa niin siellä se nukkui yksin lastenhuoneen matolla. Kaipasi näemmä omaa rauhaa. :D Troilus pitää yöllä aika moista unihaukuntaa ja tassut käy paljon. Tähän Ässä heräsi ja ryntäsi Troiluksen luo toiseen huoneeseen. Troi ei ollut oikein tyytyväinen ja paimensi Ässän takaisin meidän makkariin. Siinä sai taas nousta komentamaan, kun vähän oli yöäreyttä Troilla. :D
Aamulla olikin taas kaksi pirteää ja iloista poikaa meitä herättämässä vaikka alla oleva kuva muuta väittääkin.
Ässähän tykkää seurata kaikkea mitä ulkona tapahtuu ja hyppää omalle nojatuolilleen seuraamaan tapahtumia. Troilusta taas kiinnostaa mikä Ässää kiinnostaa. :)
Troilus ja Ässä muodostivat leipäjonon odottaessaan, koska ihmiset ovat syöneet oman osansa ja antavat loput palat leivistä parempiin suihin.
Kovin kauaa aamulla me ei enää ehditty olla kylässä vaan lähdettiin kotia kohti. Nyt on taas yksi uusi kokemus saatu ja eipä haittaa vaikka tulisikin tulevaisuudessa eteen tilanteita, joissa joudumme yöpymään muiden tuttujen koirien kanssa. Hyvin se näyttää sujuvan. Ja jos ei yöllä nukuta niin silloinhan voi myös leikkiä tai yrittää leikittää kaveria ainakin. :D
Saapumisiltahan oli sitä normaalia Troin ja Ässän riehuntaa. Troilus teki kaikkensa ärsyttääkseen Ässää ja Ässä vastasi nätisti haukkumalla. :D Tosin kyllä nuo pojat leikkiikin paljon. Ässä nyt ei vaan jaksa ihan samassa tahdissa kuin Troi.
Yö meni kyllä hyvin siihen nähden, että kummallekin koiralle tilanne oli uusi. Ässä omi heti Troiluksen pedin itselleen ja nukkuikin siinä melkein koko yön. Troilus alkuun oli hieman ihmeissään, mutta ei sitten jaksanut välittää. Pariin kertaan Troilus kävi Ässän herättämässä tuijottamalla. Siinä sai sitten kumpaakin komentaa nukkumaan. :) Jossain vaiheessa havahduin, kun Troi oli jossain ja kävin katsomassa niin siellä se nukkui yksin lastenhuoneen matolla. Kaipasi näemmä omaa rauhaa. :D Troilus pitää yöllä aika moista unihaukuntaa ja tassut käy paljon. Tähän Ässä heräsi ja ryntäsi Troiluksen luo toiseen huoneeseen. Troi ei ollut oikein tyytyväinen ja paimensi Ässän takaisin meidän makkariin. Siinä sai taas nousta komentamaan, kun vähän oli yöäreyttä Troilla. :D
Aamulla olikin taas kaksi pirteää ja iloista poikaa meitä herättämässä vaikka alla oleva kuva muuta väittääkin.
Ässähän tykkää seurata kaikkea mitä ulkona tapahtuu ja hyppää omalle nojatuolilleen seuraamaan tapahtumia. Troilusta taas kiinnostaa mikä Ässää kiinnostaa. :)
Troilus ja Ässä muodostivat leipäjonon odottaessaan, koska ihmiset ovat syöneet oman osansa ja antavat loput palat leivistä parempiin suihin.
Kovin kauaa aamulla me ei enää ehditty olla kylässä vaan lähdettiin kotia kohti. Nyt on taas yksi uusi kokemus saatu ja eipä haittaa vaikka tulisikin tulevaisuudessa eteen tilanteita, joissa joudumme yöpymään muiden tuttujen koirien kanssa. Hyvin se näyttää sujuvan. Ja jos ei yöllä nukuta niin silloinhan voi myös leikkiä tai yrittää leikittää kaveria ainakin. :D
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
sunnuntai 13. lokakuuta 2013
Luonnetesti
Tänään oli kauan odotettu päivä eli Troiluksen luonnetesti Hämeenkyrössä. Testaajina toimivat Marco Vuorisalo ja Katri Leikola. Onneksi me päästiin ensimmäisinä testattavaksi niin ei tullut turhaa odottelua.
Jutustelun jälkeen tuomari leikitti Troilusta ja odotetusti se meni hyvin. Troilus leikkii innolla kenen kanssa tahansa ja millaisella lelulla vaan. Toki se puruote nyt ei ole hyvä, mutta eipä sillä väliä.
Leikityksen jälkeen siirryttiin katsomaan kelkkaa. Troilus oli epävarma ja kerran haukahti. Ei halunnut tehdä tarkempaa tuttavuutta vaan meni niin kauaksi kuin hihna riitti ja yritti pakoon sen minkä kerkesi. Vasta kun olin kyykyssä kelkan vieressä ja kutsuin Troita, herra uskalsi tulla haistelemaan.
Tuomarin uhatessa mua ja Troilusta kepin kanssa, Troilus siirtyi vauhdilla mun selän taakse. Odotin kyllä edes pientä puolustusyritystä, mutta näemmä saan itse hoitaa tarvittaessa ne hommat. Hyvä tietää! :D
Haalari oli aika pala kakkua, vaikka se voimakkaan reaktion saikin aikaan. Troilus kuitenkin heti halusi mennä tarkistamaan mikä juttu tää oli.
Tynnyrikin meni ihan ok. Se taisi olla näistä pelästytysjutuista iisein Troilukselle. Troi tuli haistamaan nopeasti tynnyriä heti, kun istuin sen päälle, mutta se ei vaikuttanut kovinkaan kiinnostavalta.
Pimeässä huoneessa Troilus toimi hienosti. Poitsu aloitti ilmavainulla ja lopunmatkaa jäljesti niin tarkasti, että törmäsi mun polveen. :D Aina oon sanonut, että se on nenäkoira ja niin se on!
Seinässä kiinniollessaan Troi ei puolustanut itseään yhtään. Aika odotettu tulos.
Ampuminen meni hyvin. Kuulemma hieman Troin karvat liikahti, kun ammuttiin ja siksi tuli laukauskokematon arvioksi. Kaiken kaikkiaan testi meni aika Troilusmaisesti. Mitään ongelmaa palautumisen kanssa tai muutenkaan ei ollut. Jonkin verran oli maan nuuhkimista ja yksi pissa tehtiin, mutta ainahan Troilus uusissa paikoissa on kuono nenässä kiinni.
Tuomarin mukaan Troilus ei ole mikään superrohkea koira, mutta uteliaisuus ja taistelutahto auttaa poitsua selviytymään tilanteista. Koira ottaa kuulemma musta aika paljon tukea, mutta sitten kun pitäisi itse tehdä niin se on vaikeampaa. Mitään isoja ongelmia ei ole. Ihan hyvin siis meni kokonaisuudessaan, rohkeutta ja toimintakykyä saisi olla vaan enemmän. Troilus sai 138 pistettä. Enemmän mitä odotin. :D
Toimintakyky -1
Terävyys +1
Puolustushalu -1
Taisteluhalu +2
Hermorakenne +1
Tempperamentti +3
Kovuus +1
Luoksepäästävyys +3
Laukauspelottomuus ++
Jutustelun jälkeen tuomari leikitti Troilusta ja odotetusti se meni hyvin. Troilus leikkii innolla kenen kanssa tahansa ja millaisella lelulla vaan. Toki se puruote nyt ei ole hyvä, mutta eipä sillä väliä.
Leikityksen jälkeen siirryttiin katsomaan kelkkaa. Troilus oli epävarma ja kerran haukahti. Ei halunnut tehdä tarkempaa tuttavuutta vaan meni niin kauaksi kuin hihna riitti ja yritti pakoon sen minkä kerkesi. Vasta kun olin kyykyssä kelkan vieressä ja kutsuin Troita, herra uskalsi tulla haistelemaan.
Tuomarin uhatessa mua ja Troilusta kepin kanssa, Troilus siirtyi vauhdilla mun selän taakse. Odotin kyllä edes pientä puolustusyritystä, mutta näemmä saan itse hoitaa tarvittaessa ne hommat. Hyvä tietää! :D
Haalari oli aika pala kakkua, vaikka se voimakkaan reaktion saikin aikaan. Troilus kuitenkin heti halusi mennä tarkistamaan mikä juttu tää oli.
Tynnyrikin meni ihan ok. Se taisi olla näistä pelästytysjutuista iisein Troilukselle. Troi tuli haistamaan nopeasti tynnyriä heti, kun istuin sen päälle, mutta se ei vaikuttanut kovinkaan kiinnostavalta.
Pimeässä huoneessa Troilus toimi hienosti. Poitsu aloitti ilmavainulla ja lopunmatkaa jäljesti niin tarkasti, että törmäsi mun polveen. :D Aina oon sanonut, että se on nenäkoira ja niin se on!
Seinässä kiinniollessaan Troi ei puolustanut itseään yhtään. Aika odotettu tulos.
Ampuminen meni hyvin. Kuulemma hieman Troin karvat liikahti, kun ammuttiin ja siksi tuli laukauskokematon arvioksi. Kaiken kaikkiaan testi meni aika Troilusmaisesti. Mitään ongelmaa palautumisen kanssa tai muutenkaan ei ollut. Jonkin verran oli maan nuuhkimista ja yksi pissa tehtiin, mutta ainahan Troilus uusissa paikoissa on kuono nenässä kiinni.
Tuomarin mukaan Troilus ei ole mikään superrohkea koira, mutta uteliaisuus ja taistelutahto auttaa poitsua selviytymään tilanteista. Koira ottaa kuulemma musta aika paljon tukea, mutta sitten kun pitäisi itse tehdä niin se on vaikeampaa. Mitään isoja ongelmia ei ole. Ihan hyvin siis meni kokonaisuudessaan, rohkeutta ja toimintakykyä saisi olla vaan enemmän. Troilus sai 138 pistettä. Enemmän mitä odotin. :D
Toimintakyky -1
Terävyys +1
Puolustushalu -1
Taisteluhalu +2
Hermorakenne +1
Tempperamentti +3
Kovuus +1
Luoksepäästävyys +3
Laukauspelottomuus ++
torstai 3. lokakuuta 2013
Ässä ja Troilus koirapuistossa
Troilus ja Ässä pääsi tänään taas kirmaamaan koirapuistoon ja minä pääsin ulkoiluttamaan kameraa. :) Ässälläkin oli virtaa vaikka muille jakaa ja leikkikin sydämensä kyllyydestä Roilopojan kanssa. On hienoa kuinka Ässä on alkanut leikkiä ja ilmeisesti hyväksynyt Troiluksen uudeksi kaveriksi. Vielä puistossa ei muiden kanssä Ässä pahemmin touhua, mutta miksi pitäisikään kun on leikkisiä bestis mukana. :)
On ne ihania poikia kummatkin! <3
On ne ihania poikia kummatkin! <3
keskiviikko 25. syyskuuta 2013
Troilus ja Ässä kuvausretkellä
Tänään lähdettiin Hemun, Ässän ja Troiluksen kanssa käymään Hatanpään Arboretumilla kuvailemassa poikia. Oli sen verran kaunis syyssää, että ei tällaisia voi jättää käyttämättä. :) Ja taas sen huomasi kuinka hankalaa on kuvata kahta innokasta ja kaikesta kiinnostunutta koiraa, varsinkin kun samalla koittaa seurata mahdollisia vastaantulijoita, koittaa pitää koiria suht. rauhassa ja katsoa kuvauspaikkoja. :) No, kyllä muutama näpsy onneksi onnistui ihan kohtalaisesti.
Oli ihan pakko laittaa pari kuvaa Hemusta ja Ässästäkin, he kun ovat niin kuvauksellinen pari. :) Ainiin, ja Ässällä on edelleen kaksi toimivaa korvaa, vaikka yhdestä kuvasta sitä ei uskoisikaan. :D
Oli ihan pakko laittaa pari kuvaa Hemusta ja Ässästäkin, he kun ovat niin kuvauksellinen pari. :) Ainiin, ja Ässällä on edelleen kaksi toimivaa korvaa, vaikka yhdestä kuvasta sitä ei uskoisikaan. :D
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Kahvittelua ja sunnuntaikävely kaupungissa
Tänään lähdettiin pitkästä aikaa käymään tädilläni Tampereen keskustassa. Troilusta ei haitannut vaikka luu jäi kotiin, kun kahvittelemassa oli äitini, siskoni ja kummatkin tätini. :) Ei myöskään tarvinnut ahneen pojan miettiä, että saako sitä pullaa vai eikö saa. Kyllä saa! :D
Troilus pääsi ensimmäistä kertaa kiertämään vähän pidemmän lenkin kaupungissa. Ennen ollaan vaan kävelty parkkikselta tädille, joka asuu keskustassa. Nyt sitten tädillä käydessä päätin, että lähdetään tutustumaan Keskustoriin ja muihin nähtävyyksiin, kun on niin nätti alkuilta.
Hyvinhän se Troilus meni. Tosi nätisti käveli, kun ei ollut autoja lähettyvillä. Ei yhtään kiskonut edes hajujen perään. Kun päästiin Hämeenkadulle niin askel vähän reipastui ja Troilus olisi mennyt jokaisesta ovesta sisään mikä siinä vastaan tuli. :D Ihmisistä ja ohi ajavista pyöristä ei välittänyt yhtään. Kiva oli kuitenkin, että mitään paniikkia ei tullut. Hengenhädässä Troilus ei kiskonut eikä tehnyt mitään syöksyjä niinkuin vielä viime talvena, kun Nuolialantietä kuljettiin.
Keskustorilla pidettiin ensimmäinen kuvaustauko. Troiluksella taas pää pyöri kuin pöllöllä, mutta niinhän se aina. Pitäähän paimenen pitää huoli ympäristön tapahtumista. Keskustorilta kun lähdettiin eteenpäin niin Troilus olisi hirveästi halunnut päästä tutustumaan Vanhaan Kirkkoon. Tällä kertaa sai vaan kiivetä portaille ihastelemaan.
Siitä jatkettiin sitten eteenpäin ja Kirjastonpuistossa pidettiin seuraava kuvaustauko. Siellä olisi saanut nättejä kuvia, jos olisin tajunnut ottaa kunnon kameran mukaan. No, seuraavalla kertaa sitten.
Matka jatkui Patosillalle ja Troilus kuunteli Tammerkosken pauhua ja katseli ohiajavia pyöriä tarkkaavaisesti. Tammerkosken melu ei häirinnyt ollenkaan ja pyörien mentyä jatkettiin rauhassa matkaa eteenpäin.
Patosillan jälkeen otettiin vielä viimeiset poseeraukset ja käveltiin Koskipuistoa pitkin takaisin tädilleni.
Seuraavalla kerralla voisi käydä Alarannassa ja muutenkin kuvailla enemmän. Joonas ei vaan ymmärrä, että mulle on tärkeätä saada hyviä kuvia napsittua, kun jotain tapahtuu. Ei se yksi heilahtanut otos riitä.. ja varsinkaan kun Troilus ei ole mikään poseeraaja. Niitä näpsyjä täytyy olla monta, että löytyisi edes yksi suht onnistunut. :D
Troilus pääsi ensimmäistä kertaa kiertämään vähän pidemmän lenkin kaupungissa. Ennen ollaan vaan kävelty parkkikselta tädille, joka asuu keskustassa. Nyt sitten tädillä käydessä päätin, että lähdetään tutustumaan Keskustoriin ja muihin nähtävyyksiin, kun on niin nätti alkuilta.
Hyvinhän se Troilus meni. Tosi nätisti käveli, kun ei ollut autoja lähettyvillä. Ei yhtään kiskonut edes hajujen perään. Kun päästiin Hämeenkadulle niin askel vähän reipastui ja Troilus olisi mennyt jokaisesta ovesta sisään mikä siinä vastaan tuli. :D Ihmisistä ja ohi ajavista pyöristä ei välittänyt yhtään. Kiva oli kuitenkin, että mitään paniikkia ei tullut. Hengenhädässä Troilus ei kiskonut eikä tehnyt mitään syöksyjä niinkuin vielä viime talvena, kun Nuolialantietä kuljettiin.
Keskustorilla pidettiin ensimmäinen kuvaustauko. Troiluksella taas pää pyöri kuin pöllöllä, mutta niinhän se aina. Pitäähän paimenen pitää huoli ympäristön tapahtumista. Keskustorilta kun lähdettiin eteenpäin niin Troilus olisi hirveästi halunnut päästä tutustumaan Vanhaan Kirkkoon. Tällä kertaa sai vaan kiivetä portaille ihastelemaan.
Siitä jatkettiin sitten eteenpäin ja Kirjastonpuistossa pidettiin seuraava kuvaustauko. Siellä olisi saanut nättejä kuvia, jos olisin tajunnut ottaa kunnon kameran mukaan. No, seuraavalla kertaa sitten.
Matka jatkui Patosillalle ja Troilus kuunteli Tammerkosken pauhua ja katseli ohiajavia pyöriä tarkkaavaisesti. Tammerkosken melu ei häirinnyt ollenkaan ja pyörien mentyä jatkettiin rauhassa matkaa eteenpäin.
Patosillan jälkeen otettiin vielä viimeiset poseeraukset ja käveltiin Koskipuistoa pitkin takaisin tädilleni.
Seuraavalla kerralla voisi käydä Alarannassa ja muutenkin kuvailla enemmän. Joonas ei vaan ymmärrä, että mulle on tärkeätä saada hyviä kuvia napsittua, kun jotain tapahtuu. Ei se yksi heilahtanut otos riitä.. ja varsinkaan kun Troilus ei ole mikään poseeraaja. Niitä näpsyjä täytyy olla monta, että löytyisi edes yksi suht onnistunut. :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)