Herra ja hänen hepulinsa

Kyllä vain, meidänkin pojasta on kehkeytynyt se hepuloiva pieni riiviö! Emännän hermoja koetellaan olan takaa ja isukkikin on töissä. Onneksi on kummi-täti Henna auttamassa minkä töiltään ja opiskeluiltaan ehtii. :) Tulee ihan mieleen sellainen nimeltä mainitsematon pieni Partapoika, jonka kanssa koin nämä hepulit 2000-luvun alkupuolella. Silloin ajattelin, että en varmasti koskaan ota itselleni koiraa. Nyt se kaikki on muistunut mieleen. :)

Onneksi tämä pieni Partapoika opetti silloin, että ei ne hepulit, puremiset ja kaiken kielletyn tekeminen kestä koirulin loppuikää. Meidänkin Troiluksesta tulee varmasti oikein ihastuttava aikuinen koira. Onhan hän nytkin jo ihastuttava - silloin kun nukkuu! :)

Troilus on tosi hyvin oppinut pissaamaan ja kakkimaan paperille! Ihan aina ei ulos ehditä, mutta vauhdilla poitsu ryntää paperille silloin. Eihän sihti ihan aina kunnossa ole, mutta yritys on erittäin hyvä! :) Uloskin Troilus on tehnyt jo yhdet kakit ja pissa tulee nykyään aina *koputtaa puuta*, kun ulos mennään. Ulkona viihdytään vielä ihan lähellä ovea ja muutama minuutti kerrallaan. Tänään on sen verran pakkasta, että pissan jälkeen tullaan heti sisälle. Alkaa tämä ulkona ravaaminen jo hieman tympästä, kun ollaan Hennalla ja täytyy 6.kerroksesta mennä ulos. Onneksi kohta päästään jo omaan kotiin ja sitten päästäänkin nopeasti portaat alas kun asutaan 2.kerroksessa. Itseasiassa kerros on 1½. :)

Tosiaan, meidän pieni pallero tuntuu hepuloivan koko hereillä oloaikansa. Koitan aktivoida poikaa kongilla (puppy kongiin täytyisi ostaa jotain eri herkkua, kun nappulat se saa sieltä pois muutamassa sekunnissa), piilottamalla omia nappuloita, harjoittelemalla omaa nimeä jne. Kohta voisi alkaa opettaa istumista. Ei tosin pieni vielä jaksa kovin keskittyä.

Kaikista kivointa on tietysti pureskella kaikkea mitä ei saisi. Kengät varsinkin on in! Tänään täytyi leikata Hennan vuodesohvan alta pois kangaspala, koska se on niin hauska! Samoin teipit sängyn jalkojen alta leikattiin pois riiviön nukkuessa. Onneksi kotona on sitten sängyssä sokkeli, joten sängyn alle on turha yrittää. :D

Nyt pieni mies yrittää kovasti saada ruokaa ja huomiota vinkumalla. Hän istuu ja tuijottaa tiskipöytää vinkuen. Onneksi pikkuinen alkaa sen kohta huomata turhaksi. Myöskään sänkyyn ei pääse vaikka kuinka hyppisi.

Tänään saatiin leikattua ensimmäistä kertaa poitsun kynnet. Troilus lepäsi kiltisti sylissäni ja Joonas leikkasi. Oli poika jopa hereillä, joten hyvä suoritus kaikilta! :)

Maanantaina mennään sitten pentukouluun! Odotan sitä jo innolla. Toivottavasti sen jälkeen Troilus on sen verran väsynyt, että ei jaksa illalla riehua ihan hirveästi. Kestäähän harjoitukset kuitenkin tunnin. En tosin odota, että vielä jaksetaan niin pitkää aikaa.

Lauantaina on sitten meillä muutto edessä, mutta sitä ennen aamupäivällä mennään eläinlääkärin pentupiiriin. Siellä Troilus saa ikätovereidensa kanssa leikkiä tunnin. Muutenkin sosiaalistaminen on alkanut ihan hyvin. Täällä siskon opiskelijatalossa Troikkeli on saanut paljon positiivista huomiota ja rapsutuksia. Tosi hieno homma! Ja meidän poitsuhan on rohkea, avoin ja reipas kaikin puolin.