Lääkärissä

28.8.2011 Troilus otti ja täytti yhdeksän kuukautta! Niin se aika vaan rientää. Nyt minulla ei ole enää vauvakoiraa vaan teinikoira. :) Ihan hirveästi Troilus ei vielä teineile, onneksi! Reenatessa toki mielenkiinto on usein jossain muualla ja saan tehdä todella töitä, että Troilus keskittyisi minuunkin edes hetken. Onneksi ollaan saatu kuitenkin reenattua ihan hyvin. Jonkin verran pientä mörköilyä on ilmassa, mutta todella nopeasti T palautuu pienistä pelkohetkistään. :D

29.8.2011 käytiin taas kerran kyläilemässä Eläinystäväsi lääkärillä. Mentiin silmätulehduksen vuoksi. Saatiin siihen taas 15 päivän tippakuuri. Alkaa jo todella ottaa pannuun ikuinen tippojen laittelu. Onneksi sen pitäisi jäädä pois tuossa ensi vuonna. Silloin immuniteetti pitäisi olla jo tarpeeksi hyvä.

Lääkärin huoneeseen mennessä tohtorin ensimmäinen kysymys oli: "ontuuko se?" Olen jo pitkään ollut varma, että ihan kaikki ei Troiluksella ole kunnossa. En kuitenkaan ole nähnyt ontumista tai mitään muutakaan suoranaiseen vikaan viittaavaa. Troilus on nuoleskellut tassujaan ja lattiaa kyllä aika ahkerasti, mutta oletin sen johtuvan silmätulehduksesta. Lääkäri väänteli pojan raajat ja ensimmäisenä Troilus aristi oikean etutassun olkaniveltä. Myös oikean takatassun reisiluuta ja lonkkaa poitsu aristi. Lääkärin mukaan aristaminen viittaa panosteiittiin eli kasvukipuihin. Niiden pitäisi mennä itsestään pois viimeistään parin vuoden iässä. Saatiin kahden viikon kipulääkekuuri sekä Arthryliä (glukosamiinia) kuukaudeksi. Ensimmäiset kaksi viikkoa pitää olla rauhassa ja maksimissaan 45 minuutin rauhallisen lenkin saa tehdä. Seuraavat kaksi viikkoa saa sitten tehdä jo tunnin rauhallisen lenkin päivässä. Onneksi saadaan tokoilla. :) Lääkäri ei sulkenut pois olkanivelenkään ongelmia, mutta ajatteli Troiluksen vain varaavan nyt enemmän etupäälle ja siksi olka on rasittunut. Toivottavasti kyseessä ei ole ocd:tä tai muutakaan vakavaa.

Troilus on osannut ottaa mukavan rennosti. Koirapuistossahan ei olla käyty yli viikkoon ja lenkitkin tosiaan on lyhyitä. Vielä kun saisi tuon vetämisen pois. Toivottavasti siitä ei ola pahemmin haittaa, kun en tosiaan tiedä millä energisen, hajujen perässä ryntäilevän koiran saisi aisoihin. Lähes kaikkea ollaan jo koitettu monta kuukautta.