Mentiin rautatieasemalle hieman aikaisemmin ja sivuovesta, kun ei tarvinnut mennä mitään junalippuja käydä hakemassa. Asematunnelissa seisoskeltiin hetki ja katseltiin ohi kiitäviä ihmsiä. Valitettavasti joku lattianpesuauto pyöri kokoajan siinä meidän vieressä joten oli parempi mennä pakkaseen laiturille jotta Troilus ei suotta stressaantuisi enempää.
Junassa olikin lemmikkivaunussa pari pikku tyttöä ja Troilus oli heistä hyvin kiinnostunut. Onneks he ei näyttänyt haittaavan vaikka Troi pääsikin haisteleen siinä samalla vähän kun pakaaseja laitoin ylähyllylle. :) Koko vaunuhan piti ensin tietysti haistella. Annoin haistella rauhassa ja hetken päästä sitten Troilus rauhoittuikin. Oli aika hassua, kun Troilus ei näyttänyt kiinnittävän mitään huomiota kun juna lähti liikkeelle, jarrutti, kääntyi jne. Mentiin niin maailman matkaajan tapaan. :D
Olin varannut meille paikat ihan oven edestä ja ei kyllä paras paikka ollut. Troilushan oli tietysti kauhean kiinnostunut kun ihmisiä kulki oven toisella puolella ja konnari sekä matkustajat tuli meidän vaunuun. Siinä sai aina pitää tarkasti Troiluksen lähellä, kun olisi rynnännyt tutustumaan. :) Vaunun ovea Troilus tykkäsi katsella. Lieneekö siinä oma kuvajainen vai liikkuvat ihmiset jotka piti mielenkiinnon yllä.
Mulla oli namia taskussa ja niitä Troilus kerjäsikin koko matkan. :D Jos en hetkeen huomioinut poitsua niin oli kokoajan tunkemassa päätä syliin. Parempi kuitenkin niin yltiömäinen häslääminen.
Tehtiin sitten muutamia temppuja, kun siirryttiin istumaan vähän väljemmin vähän ennen Hämeenlinnaa. Seuraavilla matkoille sitten varaan heti paikat siitä neljän hengen ryhmästä.
Jonkin aikaa saatiin olla ihanan väljästi, mutta Riihimäeltä sitten tuli vr:n henkilökuntaa istumaan meidän vaunuun. :( Onneks kuitenkaan ei toisia koiria tullut. Silloin olisi saanut vielä tarkemmin katsoa Troiluksen perään.
Otettiin hieman temppuja (ihan vaan tassu, high five jne..), kun oli tilaa. Ihmeen hyvin Troilus pystyi toimimaan tuollaisessa ympäristössä ja vielä junan liikkuessa. Ei siis ainakaan stressannut matkustaminen.
Nopeasti junamatka menikin. Vähän ennen Tikkurilaa Troilus heitti itsensä pitkälleen. Ilmeisesti alkoi junamatkailu olla jo aika nähty. :D Ens kerralla en kyllä pidä namia taskussa, kun tosiaan Troi istui kokoajan pää mun sylissä. Alkoi hieman ärsyttää puolen välin jälkeen. :D
Helsingin rautatieasemalla en ehtinyt ottaa kuvaa, kun meidän seuraneidillä oli kiire ehtiä edelliseen A-junaan ja Mäkkylään. Tosi hyvin Troilus kuitenkin liikkui asemalla ja mitään paniikkia ei näkynyt. Toki hieman jänskätti ja vetikin aika paljon, mutta en tosiaan ehtinyt alkaa korjailla. Ensi kerralla sitten tullaan niin, että ehditään asemallakin hieman katsella ja vaikka käydä Helsingin keskustassa vähän kävelemässäkin.
Tosiaan rynnättiin A-junaan ja kohti Mäkkylää. Troilusta hieman jänskätti kumpaankin junaan meno, koska oli se pieni railo siinä laiturin ja junan välissä. Pienellä rohkaisulla kuitenkin Troilus hyppäsi hyvin junaan ja pois tuli vieläkin paremmin. Lähijunassa oli sitten enemmän tilaa katsella.
Lähistöllä oli kiva lagotto pentu ja sitähän Troilus yritti kaukaa paimentaa. Harmi vain, että omistaja nosti haukkuvan pennun pois näköpiiristä joten Troilus tyytyi vain katselemaan konnaria ja järjestysmiehiä. :D
Oli kyllä positiivista huomata ettei Troilus välittänyt junan äänistä tai liikkeistä mitään. Ei myöskään välittänyt vaikka toinen juna meni ohi kun käveltiin laiturilla. :) Ilmeisesti jo vähän iän tuomaa varmuuttakin on mukana. Ei meinaan varmaan olis vielä vuosi sitten tai pentuna pystynyt rauhoittumaan.
Nyt sitten hyvällä mielin odottelemaan uusia reissuja. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti