perjantai 4. toukokuuta 2012

Kohti kastraatiota

Olen päättänyt, että Troilus kastroidaan nyt toukokuussa. Tarkemmin ottaen aika on 15.5. tiistaina. Pystyn siinä pitämään vapaata keskiviikon ja perjantain sekä seuraavan viikon maanantain. Torstaihan onkin helatorstai joten Troilus ehtii hyvin kuusi päivää parantua. :) Joonaksella on myös kesäloma joten ehtii olla sitten vielä seuraavan viikon Troin kanssa kun minä menen töihin.

Kastroiminen ei ole mikään hetken päähänpisto. Olen asiaa pyöritellyt mielessä jo viime joulukuusta. Lupasin pojalle antaa armonaikaa Tampereen kv:hen asti (eli 12.5.). :)

Pääsyy leikkaamiseen on Troiluksen rauhattomuus ja stressaaminen. Troilus on ollut stressiherkkä viime syksystä lähtien. Laskin sen kipujen piikkiin pitkään. Sitten kasvukivut jäi pois ja selän jumitkin aukesi. Rauhattomuus ei vaan hävinnyt. Troilus edelleen kotona ollessaan pyörii ympyrää ja läähättelee todella paljon. Pystyy kyllä nukkumaankin päivällä, mutta kovin hyvää uni ei ole. Öisin Troi vaihtaa tosi usein paikkaa ja käy välillä katsomassa josko heräisin. Ollaan pidetty ovia auki (Troi nukkuu meidän kanssa makkarissa) ja katsottu auttaisiko raikkaampi ilma. Mitään suurta muutosta ei ole tullut.

Mehän asutaan tosi keskeisellä paikalla ja narttuja täällä on p-a-l-j-o-n! Tuntuu, että kokoajan joku juoksee jossain päin lähistöllä. Se taas tarkoittaa sitä, että Troilus menee silmät soikeana jokaisen hajun perässä ja yrittää päästä nuolemaan pissat. Sitten taas kun hajuja ei ole niin paljoa, Troilus menee ihan kivasti. Kontaktia on hyvin hankala saada, kun Troilus on "moodissa". Vaikka pysähdyn ja odotan, että Troilus palautuu normaaliksi ja voidaan jatkaa matkaa, ei sitä tapahdu. Troilus haistelee ilmaa, seuraa tarkkana lentävää lehteä, ohiajavaa autoa/pyöräilijää/kävelijää, kuuntelee ääniä jne. Sitten siirtyy haistelemaan taas maata.

Troilus itse ei ole remmirähjä. Valitettavasti vain muut urokset on. Ainakin kun kohtaa Troin. Loppusyksystä lähtien lähes jokainen uros Troiluksen kohdatessaan on aloittanut rähinän. Jopa ne vanhat koirapuistokaverit. Rähinä syntyy hihnassa ja vapaana. On aika pelottavaa, kun sakemanni lähtee tulemaan rähisten kohti ja sen hihnassa kiinni oleva aikuinen mies(!) ei pysty kontrolloimaan koiraa vaan lähes raahautuu perässä. Siinä saa nopeasti miettiä mihin mennään ja mitä teen. Toki Troiluskin vastaa rähinällä, kun toinen tulee aggressiivisesti kohti. Koirapuistossa ei olla voitu käydä enää loppusyksystä lähtien. Siellä alkoi tulla joka kerta tuttujen ja tuntemattomien urosten kanssa tappeluita, koska Troilus omi nartut. Tämä tarkoitti jatkuvaa selkään hyppimistä ja varjona perässä kulkemista. Ja muut urokset ei saaneet lähestyä narttua. Koin parhaaksi unohtaa puistoilut kokonaan.

Pojasta kasvoi mies tuossa 7kk-ikäisenä. Silloin alkoi merkkailla ja hajut kiinnostaa paljon. Oltiin samoihin aikoihin kerran reenailemassa kaksin ja ilmeisesti juoksuinen narttu meni ohi hieman kauempana tiellä. Troilus nuuhkaisi sinne päin ja alkoi ilmanylkyttää. Olisin kieltänyt ellei olisi naurattanut niin hirveästi. :D Troilushan on harjoitellut koiven nostoa jo 11-viikkoisesta lähtien. Silloin nosti koipea ensimmäisen kerran. Ja toki sisällä paperille! :D Oli itsekin tosi hämmentyneen näköinen. Ulkona sitten nosti koiven aina reteesti lumikinoksen päälle.

Harrastuksissa ei varmasti päästä eteenpäin ennen kuin kiinnostus ihaniin naisiin vähenee. Agilityreeneissä hallissa (Troilus ainoana koirana) oli olllut jossain vaiheessa juoksuisia narttuja. Troilus oli ihan sekaisin. Kauhea kohkaaminen hajujen luo, maton nuoleminen ja merkkailuyritykset. Poika jopa heitti itsensä makaamaan keskelle a-estettä ja alkoi nuolla suu vaahdossa. Ei edes huomannut vaikka lelu lensi ohi. :O Sitten toki poika tippui puomilta (ohjaaja otti kopin ilmasta), koska puomi oli tuoksujen vieressä. Jes! Onneksi nämäkin on videolla. Saa sitten joskus nauraa. :D
Ainiin, tulevien toko-ohjaajien koulutuksessa oltiin harjoituskoirakkona. Tuleva ohjaaja tuli opastamaan meitä ja Troilus hyppäsi heti nylkyttämään jalkaa. Sitähän T ei ihmisille tee. Selvisi siinä sitten, että ohjaaja oli käynyt juoksuisen nartun luona lähipäivinä. Siihen kaatui taas meidän reenit. Monet ei ymmärrä millaiseen maaniseen tilaan Troilus menee saadessaan hajun. Ei siihen kiellot ja paikalleen istuttamiset auta ollenkaan. Toki vielä se innokkuus muita koiria kohtaan antaa oman lisänsä jo valmiiksi hankalaan tilanteeseen.

Troilus on tosi vietikäs kaikin tavoin. Saalisviettiä, paimenviettiä ja vahtiviettiä löytyy. Ehkä siksi myös sukupuolivietti on kova. Olisi hyvä saada yksi vieteistä hieman matalammaksi. Sukupuolivietti ainakin saalisvietin jättää alleen. Troilus meinaan jonkin aikaa sitten yhtenä aamuna haisteli mielenkiinnolla puskaa. Läheltä ohi juoksi rusakko ja Troilus vain vilkaisi sitä ja jatkoi puskan haistelua. Normaalisti olisi kyllä vauhdilla yrittänyt perään. Olin ihan puulla päähän lyöty tuosta Troiluksen "valinnasta". 

Paljon olen saanut vinkkejä kuinka hillitä haluja ja niitä ollaan testattukin ihan viime syksystä lähtien. Ollaan koitettu rauhoittavia luontaistuotteita (d.a.p ja serene um), annettu b-vitamiinikuuria, yritetty haistelun kieltoa paitsi tietyissä paikoissa. Siedätetty häiriöön jne. Mikään ei ole auttanut.

En odota mitään suuria muutoksia leikkauksen myötä. Tiedän ettei se vaikuta innokkuuteen muita koiria kohtaan, paimenviettiin, saalisviettiin jne. En myöskään odota Troiluksen rauhoittuvan paitsi sen turhan hajujen perässä kohkauksen osalta. Stressitason lasku, pissojen nuolemisen jääminen ja siksakkia hajujen perään repiminen. Ne kun loppuu tai vähenee niin olen tyytyväinen. Toki myös muiden urosten ärhentelyn loppuminen on toivelistalla. Hierojan mukaan leikkaus voi vaikuttaa positiivisesti myös Troiluksen selän jumeihin. Jos Troin liika kiinnostus hajuihin loppuu niin silloin poika ei varmasti kokoajan mene naama maassa kiiinni. Selkä ja niska ei sitten mene ihan yhtä helposti jumiin. Kontaktin saaminenkin voi parantua ainakin vähän. :D Niin, ja se sisälle merkkailu (jos muita koiria/kissoja ollut) saisi myös luvan loppua. Kylässä ei voida käydä Troin kanssa, koska joudun vahtimaan ihan herkeämättä poikaa. En myöskään välitä eläinkauppaan mennä koska siellä vasta merkkaileekin. Sama merkkailu on myös lääkärissä.. no joka paikassa missä on ollut muita eläimiä. Kotona ei merkkailuongelmaa onneksi ole.

Toki positiivista on myös se, että joitain terveydellisiä juttuja ei tarvitse sitten pelätä. Esimerkiksi kivessyövän riski tietysti lähtee pois. Samoin anaalikasvainten ja eturauhasen ongelmien riski pienenee paljon. Kaikkien hormonaalisten ongelmien riskit pienenee.

Onhan kastroinnin tulos aina mysteeri. Se, että se vaikuttaa näin toisella koiralla, ei tarkoita että se vaikuttaisi meidänkin hurttaan. Ihan liiemmälti en negatiivisia muutoksia ole miettinyt. Tiedän että niitä voi tulla, mutta koska varmaa ei ole niin uskon, että riski on Troiluksen hyvinvoinnin kannalta otettava.

Kauheasti olen yrittänyt ottaa selvää mitä pitää ottaa huomioon itse operaation vuoksi ja sitten tulevan kannalta. Kyllä mua jännittää se leikkaus vaikka kaikki onkin rauhoitelleet. Rutiinioperaatio se on, mutta nukuttaminen on aina nukuttaminen. :( Olen myös ruuan määrää jo ehtinyt miettiä Täytyy seurata taas tarkemmin Troiluksen painon muutosta. Pentuvuotenahan Troilus punnittiin kerran viikossa. Nyt otetaan sama käytäntö taas. Painoa toki saa tulla lisää vaikka kilo tai pari. Troilus painaa nyt 20kg.

No, leikkauksesta lisää sitten operaation jälkeen. :)


2 kommenttia:

  1. Tsemppiä Troilukselle leikkaukseen!!:)

    VastaaPoista
  2. Onnea leikkaukseen! Voi olla varmasti hyvä päätös kastroida Troilus, jospa se rauhattomuus vähenisi ja elämä olisi helpompaa teille kaikille :)

    VastaaPoista