Kraniointia ja koirapuistoilua

Tänään Suski tuli pitkästä aikaa (1,5 kuukautta) hieromaan ja kranioimaan Troilusta. Keskiselästä löytyi se normaali pieni jumi, samoin kai niskassa oli jotain ihan pientä. Muuten poitsu on oikein hyvässä kunnossa ja ottikin tosi rennosti. Näytti oikein nauttivan. :) Mutta mikäpäs siinä nauttiessa, kun kroppa voi hyvin ja ihan ja saa huomiota.

Seuraava hoitokerta sovittiinkin vasta lokakuun loppuun. Vielä ei olekaan ollut näin pitkää väliä. Toivottavasti ei tapahdu mitään tramaattista tässä välissä. :) Troilus on kyllä pysynyt mukavan terveenä tämän vuoden. Viimeksi ollaan käyty marraskuussa lääkärissä ja fyssarilla ranteen nivelsiteiden ja jännetupentulehdusten vuoksi. Päästäisköhän ensimmäistä kertaa vuoden väliin lääkärissä käynnissä. Loppuvuodesta käydään hakemassa kennelyskärokote ja tsekkauttamassa muuten Roilo. Hampaat haluan että katsotaan. Hammaskiveä on jonkin verran tullut ja en ole itse saanut niitä pois rapsuttamalla, pesemällä tai plaque offilla. Jos kivi poistettais niin olis sitten helpompi alkaa ennaltaehkäistä. Aloitin ihan liian myöhään. :(

Troilus sai viimeisen kerran tänävuonna kesäkarvan. Sen verran on vielä lämmintä, että mitä sitä suotta koiraa kiusaamaan. Sen verran oli jo turkki kasvanut, että Troilus on alkanut taas läähättää sisällä. Onneksi lyhyt turkki sallii pojan pysyä viileämpänä. 

Tänään Troilus pääsi illasta vielä leikkimään ensimmäistä kertaa siskonmiehen Ässäkoiran kanssa puistoon. Ässä on kohta 4v miehinen mies ja mietittiinkin, että tuleeko ongelmia. Vielä mitä. Kaikki meni oikein hyvin, mitä nyt lopuksi Ässä hieman toiselle urokselle ärisi. Kaiken kaikkiaan kuitenkin pojilla oli tosi hauskaa ja vauhtia riitti. :)

Koirapuistoilua tokoilun jälkeen

Ajattelin laittaa oman koirapuistolle oman bloggauksen, koska kuvia on sen verran paljon. :) Koirapuistossa olikin paljon koiria ja Troiluksella oli hauskaa, kuten aina! Kun ei kukaan lähtenyt riehumaan niin Troilus hoiti senkin homman sitten alkuun ihan itse ja veti välillä kunnon hepuleita. Kyllähän niitä kavereita sitten aina hetkittäin mukaan lähti. :)

Tokotreffit

Tänään Troilus pääsi pitkästä pitkästä aikaa reenailemaan tokoa kaveriporukassa. Oltiin tuossa Pirkkahallin parkkiksella. Meni muuten ihmeen hyvin. :) Alkuun vähän juteltiin ja Troilus oli ihan normaali itsensä; kiinnostunut muista koirista, mutta ei mitenkään överi.

Alkuun päätettiin ottaa paikkamakuu. Olin ihan varma, että Troilus lähtee heti höntsäilemään muiden luokse, mutta ei. Vaikka ei olla paikkamakuuta otettu kuin viimeksi viime syksynä niin ihmeen hyvin tuo pieni hömelö sen suoritti. Alkuun nousi pari kertaa ylös, mutta palautuksen jälkeen pysyi hienosti maassa. Kävin palkkaamassa tiheästi ja toistin käskyä aina kun pää alkoi kääntyä. Hetken Troilus jopa pystyi pitämään pään maassa. Olisi varmaan silloin pitänyt jättää palkkaamatta, koska sen jälkeen alkoi taas tiirailla kaikkea. Ehkä noin minuutin verran oli paikkallaan ja sitten vapautin ettei suotta mene pilalle hyvä paikkis. :)

Kaikki reenikuvat: Jani H.

Paikkamakuun jälkeen siirryttiin hiekkaparkkiksen vieressä olevalle pienelle asfalttiparkkikselle ottamaan vähän liikkeestää maahanmenoa ihan omassa rauhassa. Troilus kun taas kerran osoitti pieniä vinkumiselkeitä, kun muut teki jotain. Tuo liikkeestä maahanmeno on ottanut takapakkia ihan mukavasti. Sainkin ohjeeksi alkaa tehdä niin, että käsken Troiluksen viereltä maahan. Se kun sujuu niin otan askeleen ja käsken taas maahan. Pikku hiljaa siis. Ja niin, pitää muistaa ettei ahnehdi. Helpommin sanottu kuin tehty. :D

Seuraaminen ja perusasento on taas mennyt monta harppausta eteenpäin ihan itsessään. Lienee ihan kontaktiharjoitukset auttaneet tuohon seuraamiseen. Peruasentoa taas hinkataan edelleen todella paljon ja pikku hiljaa se oikea paikka alkaa löytyä. Enää todella harvoin (siis väsyneenä) Troilus menee vinoon. :) Ollaan reenailtu nämä kuukaudet peruasentoa niin, että menen Troiluksen eteen ja pyydän siitä sivulle. Kiva, että jotkut harjoitukset tuottavat tulosta.

Muuta me ei sitten reenailtukaan. Troiluksen mielenkiinto kun oli kaikessa muussa joten ei siitä olisi tullut mitään. Parempi lyhyempi ja intensiivisempi reeni kuin pitkä ja taistelu häiriön kanssa samalla. Pari kertaa Troilus sitten otti ja pääsi multa irti ja lähtikin painelemaan muiden reenaajien luo. Onneksi ei toiset hirveästi häiriöö ottaneet. Taas sen huomasi, että kokoajan saa olla tarkkana tuon pojan kanssa. Lähtee kyllä heti kun vaan voi tervehtimään muita. Ei se nytkään mennyt loppuun asti muiden koirien luo vaan teki uukkarin takaisin. Lieneekö mun karjuminen vai mielenkiinnon lopahtaminen syynä. Who knows? :)

Lopuksi Troilus sai olla vieraan ihmisen pideltävänä, kun minä otettiin muiden kanssa luoksepäästävyysreeniä. Troilus taas kiskoi ja huusi. On se vaan niin huoh... Tosin meillekin tehtiin luoksepäästävyysharjoitus ja se menikin loistavasti. Troilus ei välittänyt vieraasta ihmisestä ollenkaan. :)

Mukavien reenien jälkeen lähdettiin koirapuistoon riehumaan.. tai Troilus riehui! Muut reenailijat otti sitten puistossa vähän rauhallisemmin. :)

Vaasassa taas..

Päätettiin lähteä taas kerran nopealle vierailulle Vaasaan. Tällä kertaa en jaksanut reenailla yhtään vaan otettiin ihan löffäilyn kannalta koko päivä. Troilus meni ja juoksi ympäri pihaa ja leikki sen minkä ehti. Kokoajan piti vähän olla tutustumassa paikkoihin mihin ei saisi mennä ja yhdellä Roilon perheeseen kuuluvalla olikin mennä hermo kerran jos toisenkin. :D

Savustuspönttö oli mahdottoman ihana juttu! Ilmeisesti siellä oli mukavat kalantuoksut, kun Troilusta ei saanut pöntöltä pois sitten millään. Aina täytyi käydä ohjaamassa toiseen suuntaan, mutta kun selkänsä käänsi... :D

Ja niin.. ei tuonne kivikasallekaan olisi hirveästi saanut mennä. Siellä kun on ilmeisesti vähän kaikkea. No, pitäähän sitä tutkia. :)

Pelailtiin Jontun kanssa kopittelupeliä ja Troilus toimi meillä virallisena pallopoikana. Itseasiassa virallinen pallopoika kopitteli myös itse hieman liian aktiivisestikin välillä. Myös pallon palautus tehtiin yleensä hienojen kunniakaarteluiden kera. :D No, pääasia että kaikilla oli hauskaa. Ja sivuhuomautuksena kerrottakoon, että Troilus innostui niin että hyppäsi ja rikkoi Jontun kopittelulelun (= en nyt keksi sen nimeä). :D

Kyllä oli taas kerran mukava ja rentouttava päivä.. vaikka hermoja välillä koeteltiinkin! <3

Kaveritreffailua

Pitkästä aikaa Troilus pääsi tapaamaan vanhaa kaveriaan sheltti Bonoa. Bonon uusi "pikkuveli" Baco tuli myös mukaan ja Troilus ja Baco (5kk) tulivatkin toimeen erittäin hyvin. Vauhtia löytyi kummaltakin odotetusti. Bono tyytyi vähän rauhallisempaan menoon. :D

Roilopoika näyttää niin pieneltä, kun on turkki veks. :) 2,5 vuoden kokemuksella Troilus pystyi seisomaan hienosti paikallaan, kun otettiin rakennekuvaa. Jalatkin on ihan itse sovitellut. Ei tällä asennolla tosin ihan sertejä saisi. :D

Janita sai otettua hauskan juoksukuvankin nappastua. <3 Tykkään eniten vauhdikkaista kuvista, ne kun parhaiten kuvaa Troiluksen luonnetta. Kokoajan pitäisi olla menossa suuntaan ja toiseen.

Oltiin lähellä Bonon ja Bacon kotia lenkillä. Siellä heillä onkin mahtavat maastot, jossa koirat saa irrotella. Vieressä on  kiva järvikin ja kuumana päivänä jopa Troilus lähti uimaan. Yleensähän Troilus menee uimaan vaan jos heittää järveen lelun. Nyt sitten poitsu meni viilentymään ihan kunnolla ja lähti jopa uimaan matkaa. Piti huudella takaisin päin ettei ihan järven selälle asti ui. :D Sitten olikin hankala päästä vedestä pois. Yritti kauheasti kiivetä jyrkkää kalliota pitkin, mutta eihän siitä mitään tullut. Jonttu joutui sitten kahlaamaan veteen ja näyttämään mistä pääsee takaisin rantaan. :D

Troilus myös bongasi vähän kauempaa rannasta veneen ja meni hyppäämään sinne. Halusin siitäkin tilanteesta kuvan, mutta huomasin, että vene ei ollut kiinni ja lähti jo vähän liikkeelle kun Troi siellä poukkoili. Tuli aika kiire saada koira pois veneestä jottei tartte naarata venettä takaisin rantaan. :D Troilus on kyllä rohkaistunut aika lailla. Ei se vielä viime kesänä olisi mennyt pomppimaan veneeseen tai lähtenyt yksin uimaan kauemmas.

Otettiin hieman reeniä leikittelyn ohella ja pakko myöntää, että Troilus toimi hienosti! Otettiin luoksetuloa niin, että Bono ja Baco oli lähellä vapaana. Kun Troilus ampaisi liikkeelle niin kummatkin kaverukset lähti tietysti myös. Ajattelin, että Troilus jää hengaamaan poikien kanssa ja unohtaa kaiken, mutta mitä vielä! Roilohan vain otti pienen kaaren ja kiersi eteen tulevan koiran ja tuli hienosti sivulle. Se olisi pitänyt saada videolle. Mahtava suoritus meidän häiriöherkältä sähköjänikseltä! <3 Muutenkin Troi pystyi olemaan tosi hyvin paikallaan, kun otettiin kuvia. Olin aika ylpeä! :)

Yritettiin vielä lopuksi ottaa kaveruksista yhteiskuvaa, mutta se oli sitten helpommin sanottu kuin tehty. Toisin sanoen, no can do! :D Troi ja Baco pystyi kyllä hetken olemaan vierekkäin rauhassa, mutta sitten kun minä namien kanssa menin vähän kauemmas niin se siitä sitten. :D

Kotiin päin lähdettäessä Troilus äkkäsi jossain pellon toisella puolella ilmeisesti linnun ja lähti pomppimaan kuin pieni peura. Oli siinä naurussa pitelemistä, kun Roilo painoi menemään itseään korkeammassa heinikossa. Onneks tuli sieltä sitten jossain vaiheessa takaisinkin. :)

Kaikki kuvat on ottanut Janita A.

Almost adult?! :)

Troilus täyttikin eilen jo 2,5 vuotta. Justhan se meille tuli ja kohta jo vietetään sitten 3-vuotis synttäreitä. On tää vaan hullua! :D

Nyt alkaa lenkkeily olla aika ihanaa Troiluksen kanssa. Tässä muutamien viikkojen tai kuukausien aikana Troilus on menettänyt lähes kaiken mielenkiintonsa vieraisiin ihmisiin (lenkkeilijöihin, kiljuviin lapsiin jne), ohi ajaviin autoihin/mopoihin/pyöriin. Myös pihoista räksyttäville pikkuvahdeille Troilus ei korvaansa lotkauta. :) Ainoastaan toiset koirakot jossa on koira on myös innokas, saa Troiluksen täpinöihinsä. Siinä ei sitten kyllä auta mikään. Kontaktia ei saa kuin vasta ollaan repien ja taistellen menty koirakon ohi. Hienoa tosin on, että nykyään Troilus palautuu kiihtyneestä tilasta lähes heti, kun koirakko on ohitettu ja päästään jatkamaan normaalisti matkaa.

Oon tosi tosi tosi tyytyväinen, että enää ei vieraat ihmiset ulkona kiinnosta. Vaikka jäisin juttelemaan jonkun kanssa niin Troilus käy nopsaan haistamassa ja palaa mun viereen istumaan. Ei mene edes siliteltäväksi vaikka vieras haluaisi. :D Lapset sitten taas saa silitellä jonkin aikaa. Sitten kun Troille riittää niin se vaan viileesti kävelee pois. Juuri tällaista koiraa halusinkin. Ystävällinen kaikille, mutta kohtuullisen välinpitämätön. Lastenkin kanssa Troiluksen voi antaa leikkiä ihan hyvällä omalla tunnolla. Ei ole koskaan juossut päin lapsia tai yrittänyt ottaa lelua kädestä jne.. tällaisessa tilanteessa Roilo kyllä seuraa lasta kuin hai laivaa, mutta odottaa josko se lelu lapselta lentäisi johonkin. :) Troilus ei myöskään leikkiessään ihmisten kanssa näyki saati paimenna leikkiviä lapsia. Voi kun olisi yhtä välinpitämätön muita koiria (ja varsinkin reenaavia koiria kohtaan) niin meillä ei olis mitään hätää. :D Pystyttäis itsekin reenailemaan ryhmissä ja päästäis varmaan eteenpäinkin. No, ehkä tulevaisuudessa?

Tänään otettiin päivälenkin yhteydessä vähän tokoilua matkan varrella olleessa puistossa. Paikkamakuu meni tosi hienosti ja täytyisi kohta alkaa reenailla sitä taas muiden koirakoiden kanssa. Seuraaminen meni ihmeen hyvin. Otin tällä kertaa oikeastaan vain käännöksiä ja pysähdyksiä. Sitten ihan huvin vuoksi laitoin Troiluksen hyppäämään penkille ja tulemaan alas. Hienosti sekin onnistu "hyppy" -käskyllä ja kohtuullisen matkan päästä lähetettynä. <3

Huomenna sitten voisi ottaa vähän jääviä ja vaikka luoksetuloa. Ei me kauaa kerralla viitsitä reenailla, koska Troin keskittymiskyky on tällä hetkellä hieman huono. Ainakin namin kanssa reenatessa. Sitten taas jos olisi lelu niin keskittyminen olisi ok, mutta se menee nopsaan lelun vahtaamiseksi ja kaikki tehdään vain puoleen tiehen. Eli tällä hetkellä siis nami on parempi. Tänäänkin kun keskittyminen herpaantui niin lähdettiin vaan suosiolla jatkamaan lenkkiä.

Vierailu Vaasassa

Tänään päästiin taas käymään Vaasassa. Lämpöäkin oli sopivasti paikan päällä +24c ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Kesä!!

Perille päästyä Troilus oli ihan tohkeissaan. Haisteli kuin viimeistä päivää ja kontaktia ei ollut saada millään. Mitkähän tuoksut sai pojan niin sekaisin? Ihan kuin silloin ennen, kun vielä tytöt kiinnosti. :) No, tarpeeksi haisteltuaan sitten alkoi taas korvatkin toimia.

Ostin viime syksyn alennusmyynneistä Troilukselle Ruff Wearin viilennysloimen jo valmiiksi tätä kesää varten. Viime kesähän oli niin viileä ettei loimea silloin olisi tarvinnutkaan. Nyt sitten pääsi loimi heti tosi toimiin. Vaasassa kun tuuli aina välillä, mutta muuten oli paahtavan kuuma. Alkuun Troilus ihmetteli mitä ihmettä sille takki laitetaan kesällä. Ilmeisesti siitä kuitenkin oli hyötyä, koska Troi piristyi mukavasti ja leikki kuten viileämmälläkin säällä. Läähätti kyllä kokoajan, mutta ei mennyt lepäilemään mihinkään varjoisaan paikkaan ollenkaan.

Otettiin hieman ruutua pitkästä aikaa, kun oli hyvin tilaa. No, se meni sitten niin kuin meni. :D Troilus ei oikein ymmärtänyt taas hommaa ja jäikin vain kyttäämään lelua. Muutama onnistunut toisto saatiin, mutta täytyy ottaa nyt hieman takapakkia ja ens kerralla laitan namin ruutuun ja lähetän Troiluksen sinne. Aika nopeasti päästään varmaan taas hommaan mukaan, koska ruutu on ollut kohtuullisen hyvin hallussa.

Vaasassa oli tällä kertaa myös Joonaksen veljenlapset kylässä (3v ja n. 2v) ja ensimmäistä kertaa Troilus sai meuhkata vapaana samassa pihassa lasten kanssa. Ja voi että kun meni hienosti! Troilusta ei kiinnostanut lapset ollenkaan ja jopa reenaili vähän lähtöjä Joonaksen kanssa lasten pyöriessä siinä lähellä. Kyllä taas näki, että työnteko vei voiton ja Troi ei edes huomioinut häiriötä. Voi kun samanlaisen fiiliksen saisi myös tokoiluun (silloin ei olisi paikkamakuun kanssa ongelmia. :D ).

Mua on hieman huolettanut, kun viime keväänä Bayvantic teki kovat oireet ja mietinkin, että uskaltaako enää koittaa mitään punkkiainetta. Ostin kuitenkin Frontline compia ja jännityksen vallassa se sitten laitettiin Troille viikko sitten. Ja mitään oireita ei tullut! Mahtavaa! Troi ei edes yrittänyt hinkata itseään sohvaan niin kuin kaikkien muiden iholle laitettavien aineiden kanssa. :) Eli Frontline taitaa nyt olla meillä se jota aletaan käyttää. Harmi sinänsä, että tuo Bayvantic ei toiminut. Senhän meinaan pitäisi pitää hyttysetkin loitolla.

Virta ei Troilukselta loppunut kesken vaikka viitisen tuntia olikin ulkona ja mennä touhotti lähes kokoajan. Automatka kotiin tosin menikin nukkuessa ja kotona iltapalan jälkeen Troilus tassutti tyytyväisenä tyynyllensä ja tuhisi jo ennen kuin huomasikaan. <3