sunnuntai 5. elokuuta 2012

Löpinää

Ihan kuin meidän poika alkaisi vähän aikuistua! :O Miten se oikein on mahdollista? Ikää on jo 1v8kk ja teineilyt tuntuu olevan aika hyvin taakse jäänyttä elämää. Troiluksellahan alkoi murkkuilu ja mörköily tuossa 10 kuukauden ikäisenä ja kesti muutaman kuukauden. Sitten pieni teineilyvaihe tuli keväällä, kun ikää oli noin 1v4kk. Jokohan alkaa olla suuret kriisit ohi? :)

Kotona Troilus on alkanut yhtäkkiä tsempata ja odottaa nätisti makkarissa (suora näköyhteys ulko-ovelle), kun käyn avaamassa oven ja odottaa jopa lupaa tulla tervehtimään. Tätä harjoiteltiin viime syksynä ja silloin oli hirveä työ (ei siis onnistunut kovin hyvin) saada Troi pysymään paikallaan ennen lupaa mennä tervehtimään. Nyt kuin itsestään se onnistuu. Aika näyttää tässäkin auttavan!

Muutenkin tuntuu, että sitä kärsivällisyyttä on paremmin kaikkialla muualla paitsi reenikentällä. Siellähän meillä on se iso huuto-ongelma. Tilasin Toko-häirikkö cd:n. Katsotaan onko siitä apua. Ajattelin, että voisi laittaa sen kotona pyörimään ja samalla ottaa rauhoittumisharjoituksia. Nyt pitäisi olla kannettava cd-soitin jotta saisin otettua cd:n mukaan kentällekin. Ne vaan taitaa olla jäänyt jo historiaan. :D Toisaalta pelkään, että Troilus ei jaksa kotona välittää äänistä. Telkkarinkaan haukkuvat koirat, vinkulelut, iloiset huudot jne. ei pahemmin jaksa kiinnostaa. Toisaalta tuolla cd:llä voi ehkä olla hieman aidompaa tavaraa?

Torstaina käytiin toisen kerran viehejuoksussa. Tällä kertaa otettiin moottorivieheellä kaksi kertaa sellainen sata metriä tai vähän enemmän. Ensimmäisellä kerralla Troilus vähän ihmetteli moottoria, mutta lähti kyllä vauhdilla perään. Toisella kertaa sitten ei äänet häirinneet vaan vauhdilla meni. Vieheen ohjaajan mukaan Troilus on tosi hyvä. <3 Vielä ei kuulemma kannata ottaa pitempää matkaa, koska asennosta päätellen Troilus väsyi. Ei kannata tappaa intoa. :)

Eilen Joonas teki ensimmäisen jälkensä poitsulle. Ja ihan hyvin tekikin. En vain tajunnut sanoa, että tekee siitä polulta metsään päin eikä suoraan polun vieressä. Joonas oli astunut parikytä senttiä polulta sivuun ja teki sitten heti siihen. Oli ainakin haastava, koska polulla oli varmasti jälkiä ihan riittämiin. :D Jälki oli lyhyt (parikytä metriä vain), eikä ehtinyt kuin hetken vanhentua. Ensin Troilus lähti vähän sivuun innoissaan, mutta kun otettiin uudestaan alusta niin johan mentiin taas hienosti! On se upea koira! Nyt vain paljon pidempää jälkeä tekemään (vähintään se 100 metriä). Onneksi Joonas tykkää tuollaisesta hommasta. Jäljen teko on mun mielestä kaikista tylsintä puuhaa ja inhoan tarpoa ihan umpimetsässä.

Kaiken kaikkiaan olen niin tyytyväinen tuohon meidän aikuistuvaan poikaan. Kun nyt saataisiin vielä tänä vuonna se älytön kiehuminen reeneissä pois niin wautsi! :) Siihen ei tosin taida mitään oikopolkua olla joten nyt sitten rämmitään ihan kunnolla. No, oma vika tämäkin on. Tietysti!

2 kommenttia:

  1. Mä en tiedä onko se Troiluksen huutaminen treeneissä niin paha asia. Mistikin on nimittäin alkanut riehumaan ja räyhäämään agilitykentällä omaa vuoroa odottaessa, mutta kouluttaja sanoi, ettei siitä kannata kieltää, koska koira on vain innokas ja saa tavallaan lisää virettä muiden suorituksia katsoessa. Joten ehkä Troilus on vain niin innoissaan ja nostattaa omaa virettään korkeammalle. Jos se on siis pelkkää kuumumista, hyvällä tavalla? Tekeekö se sitten omalla vuorollaan innolla?

    VastaaPoista
  2. Kyllä se on paha-asia, valitettavasti. :( Silloin kun Troi on rauhallinen niin sen vire on mahtava. Koskaan sitä ei ole tarvinnut erikseen nostaa ja se myöskin kestää hyvin.

    Troilushan tosiaan alkaa huutaa heti, kun edes kuulee jonkun menevän vaikka puomilla. Siis se huuto on järjetön. Mä en esimerkiksi silloin kuule meidän kouluttajan puhetta ollenkaan. :O Troilus on myös saanut nyt niin paljon voimaa, että jos en ole kokoajan valmiina niin se kiskaisee jopa mut peräänsä kun ampaisee.

    Omalla vuorollaan se ei pysty keskittymään jos aksataan vieressä. Jos sillä hetkellä ei tapahdu toisaalla mitään niin sitten pystytään tekemään niin kauan kuin se homma taas jatkuu naapurikentällä. Ja tää ongelma on siis näin iso sisähallissa. Ulkona on ollut vielä helpompaa. Toki sielläkin Troilus alkaa mesota jos itse ei saa tehdä ja muut tekee, mutta pystyy taas keskittymään omaan tekemiseen paremmin. Tai on ainakin pystynyt.

    Siellä aksakentällä joku sanoi toiselle: "ei siihen satu!", kun Troilus riehui. Kertoo siis aika paljon huudon ja riuhtomisen voimakkuudesta. :( Kukaan ei varmasti pysty täysillä keskittymään silloin, kun Troi vetää hepulin puolelle.

    VastaaPoista