Vaasassa taas..

Päätettiin lähteä taas kerran nopealle vierailulle Vaasaan. Tällä kertaa en jaksanut reenailla yhtään vaan otettiin ihan löffäilyn kannalta koko päivä. Troilus meni ja juoksi ympäri pihaa ja leikki sen minkä ehti. Kokoajan piti vähän olla tutustumassa paikkoihin mihin ei saisi mennä ja yhdellä Roilon perheeseen kuuluvalla olikin mennä hermo kerran jos toisenkin. :D

Savustuspönttö oli mahdottoman ihana juttu! Ilmeisesti siellä oli mukavat kalantuoksut, kun Troilusta ei saanut pöntöltä pois sitten millään. Aina täytyi käydä ohjaamassa toiseen suuntaan, mutta kun selkänsä käänsi... :D

Ja niin.. ei tuonne kivikasallekaan olisi hirveästi saanut mennä. Siellä kun on ilmeisesti vähän kaikkea. No, pitäähän sitä tutkia. :)

Pelailtiin Jontun kanssa kopittelupeliä ja Troilus toimi meillä virallisena pallopoikana. Itseasiassa virallinen pallopoika kopitteli myös itse hieman liian aktiivisestikin välillä. Myös pallon palautus tehtiin yleensä hienojen kunniakaarteluiden kera. :D No, pääasia että kaikilla oli hauskaa. Ja sivuhuomautuksena kerrottakoon, että Troilus innostui niin että hyppäsi ja rikkoi Jontun kopittelulelun (= en nyt keksi sen nimeä). :D

Kyllä oli taas kerran mukava ja rentouttava päivä.. vaikka hermoja välillä koeteltiinkin! <3

Kaveritreffailua

Pitkästä aikaa Troilus pääsi tapaamaan vanhaa kaveriaan sheltti Bonoa. Bonon uusi "pikkuveli" Baco tuli myös mukaan ja Troilus ja Baco (5kk) tulivatkin toimeen erittäin hyvin. Vauhtia löytyi kummaltakin odotetusti. Bono tyytyi vähän rauhallisempaan menoon. :D

Roilopoika näyttää niin pieneltä, kun on turkki veks. :) 2,5 vuoden kokemuksella Troilus pystyi seisomaan hienosti paikallaan, kun otettiin rakennekuvaa. Jalatkin on ihan itse sovitellut. Ei tällä asennolla tosin ihan sertejä saisi. :D

Janita sai otettua hauskan juoksukuvankin nappastua. <3 Tykkään eniten vauhdikkaista kuvista, ne kun parhaiten kuvaa Troiluksen luonnetta. Kokoajan pitäisi olla menossa suuntaan ja toiseen.

Oltiin lähellä Bonon ja Bacon kotia lenkillä. Siellä heillä onkin mahtavat maastot, jossa koirat saa irrotella. Vieressä on  kiva järvikin ja kuumana päivänä jopa Troilus lähti uimaan. Yleensähän Troilus menee uimaan vaan jos heittää järveen lelun. Nyt sitten poitsu meni viilentymään ihan kunnolla ja lähti jopa uimaan matkaa. Piti huudella takaisin päin ettei ihan järven selälle asti ui. :D Sitten olikin hankala päästä vedestä pois. Yritti kauheasti kiivetä jyrkkää kalliota pitkin, mutta eihän siitä mitään tullut. Jonttu joutui sitten kahlaamaan veteen ja näyttämään mistä pääsee takaisin rantaan. :D

Troilus myös bongasi vähän kauempaa rannasta veneen ja meni hyppäämään sinne. Halusin siitäkin tilanteesta kuvan, mutta huomasin, että vene ei ollut kiinni ja lähti jo vähän liikkeelle kun Troi siellä poukkoili. Tuli aika kiire saada koira pois veneestä jottei tartte naarata venettä takaisin rantaan. :D Troilus on kyllä rohkaistunut aika lailla. Ei se vielä viime kesänä olisi mennyt pomppimaan veneeseen tai lähtenyt yksin uimaan kauemmas.

Otettiin hieman reeniä leikittelyn ohella ja pakko myöntää, että Troilus toimi hienosti! Otettiin luoksetuloa niin, että Bono ja Baco oli lähellä vapaana. Kun Troilus ampaisi liikkeelle niin kummatkin kaverukset lähti tietysti myös. Ajattelin, että Troilus jää hengaamaan poikien kanssa ja unohtaa kaiken, mutta mitä vielä! Roilohan vain otti pienen kaaren ja kiersi eteen tulevan koiran ja tuli hienosti sivulle. Se olisi pitänyt saada videolle. Mahtava suoritus meidän häiriöherkältä sähköjänikseltä! <3 Muutenkin Troi pystyi olemaan tosi hyvin paikallaan, kun otettiin kuvia. Olin aika ylpeä! :)

Yritettiin vielä lopuksi ottaa kaveruksista yhteiskuvaa, mutta se oli sitten helpommin sanottu kuin tehty. Toisin sanoen, no can do! :D Troi ja Baco pystyi kyllä hetken olemaan vierekkäin rauhassa, mutta sitten kun minä namien kanssa menin vähän kauemmas niin se siitä sitten. :D

Kotiin päin lähdettäessä Troilus äkkäsi jossain pellon toisella puolella ilmeisesti linnun ja lähti pomppimaan kuin pieni peura. Oli siinä naurussa pitelemistä, kun Roilo painoi menemään itseään korkeammassa heinikossa. Onneks tuli sieltä sitten jossain vaiheessa takaisinkin. :)

Kaikki kuvat on ottanut Janita A.

Almost adult?! :)

Troilus täyttikin eilen jo 2,5 vuotta. Justhan se meille tuli ja kohta jo vietetään sitten 3-vuotis synttäreitä. On tää vaan hullua! :D

Nyt alkaa lenkkeily olla aika ihanaa Troiluksen kanssa. Tässä muutamien viikkojen tai kuukausien aikana Troilus on menettänyt lähes kaiken mielenkiintonsa vieraisiin ihmisiin (lenkkeilijöihin, kiljuviin lapsiin jne), ohi ajaviin autoihin/mopoihin/pyöriin. Myös pihoista räksyttäville pikkuvahdeille Troilus ei korvaansa lotkauta. :) Ainoastaan toiset koirakot jossa on koira on myös innokas, saa Troiluksen täpinöihinsä. Siinä ei sitten kyllä auta mikään. Kontaktia ei saa kuin vasta ollaan repien ja taistellen menty koirakon ohi. Hienoa tosin on, että nykyään Troilus palautuu kiihtyneestä tilasta lähes heti, kun koirakko on ohitettu ja päästään jatkamaan normaalisti matkaa.

Oon tosi tosi tosi tyytyväinen, että enää ei vieraat ihmiset ulkona kiinnosta. Vaikka jäisin juttelemaan jonkun kanssa niin Troilus käy nopsaan haistamassa ja palaa mun viereen istumaan. Ei mene edes siliteltäväksi vaikka vieras haluaisi. :D Lapset sitten taas saa silitellä jonkin aikaa. Sitten kun Troille riittää niin se vaan viileesti kävelee pois. Juuri tällaista koiraa halusinkin. Ystävällinen kaikille, mutta kohtuullisen välinpitämätön. Lastenkin kanssa Troiluksen voi antaa leikkiä ihan hyvällä omalla tunnolla. Ei ole koskaan juossut päin lapsia tai yrittänyt ottaa lelua kädestä jne.. tällaisessa tilanteessa Roilo kyllä seuraa lasta kuin hai laivaa, mutta odottaa josko se lelu lapselta lentäisi johonkin. :) Troilus ei myöskään leikkiessään ihmisten kanssa näyki saati paimenna leikkiviä lapsia. Voi kun olisi yhtä välinpitämätön muita koiria (ja varsinkin reenaavia koiria kohtaan) niin meillä ei olis mitään hätää. :D Pystyttäis itsekin reenailemaan ryhmissä ja päästäis varmaan eteenpäinkin. No, ehkä tulevaisuudessa?

Tänään otettiin päivälenkin yhteydessä vähän tokoilua matkan varrella olleessa puistossa. Paikkamakuu meni tosi hienosti ja täytyisi kohta alkaa reenailla sitä taas muiden koirakoiden kanssa. Seuraaminen meni ihmeen hyvin. Otin tällä kertaa oikeastaan vain käännöksiä ja pysähdyksiä. Sitten ihan huvin vuoksi laitoin Troiluksen hyppäämään penkille ja tulemaan alas. Hienosti sekin onnistu "hyppy" -käskyllä ja kohtuullisen matkan päästä lähetettynä. <3

Huomenna sitten voisi ottaa vähän jääviä ja vaikka luoksetuloa. Ei me kauaa kerralla viitsitä reenailla, koska Troin keskittymiskyky on tällä hetkellä hieman huono. Ainakin namin kanssa reenatessa. Sitten taas jos olisi lelu niin keskittyminen olisi ok, mutta se menee nopsaan lelun vahtaamiseksi ja kaikki tehdään vain puoleen tiehen. Eli tällä hetkellä siis nami on parempi. Tänäänkin kun keskittyminen herpaantui niin lähdettiin vaan suosiolla jatkamaan lenkkiä.

Vierailu Vaasassa

Tänään päästiin taas käymään Vaasassa. Lämpöäkin oli sopivasti paikan päällä +24c ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Kesä!!

Perille päästyä Troilus oli ihan tohkeissaan. Haisteli kuin viimeistä päivää ja kontaktia ei ollut saada millään. Mitkähän tuoksut sai pojan niin sekaisin? Ihan kuin silloin ennen, kun vielä tytöt kiinnosti. :) No, tarpeeksi haisteltuaan sitten alkoi taas korvatkin toimia.

Ostin viime syksyn alennusmyynneistä Troilukselle Ruff Wearin viilennysloimen jo valmiiksi tätä kesää varten. Viime kesähän oli niin viileä ettei loimea silloin olisi tarvinnutkaan. Nyt sitten pääsi loimi heti tosi toimiin. Vaasassa kun tuuli aina välillä, mutta muuten oli paahtavan kuuma. Alkuun Troilus ihmetteli mitä ihmettä sille takki laitetaan kesällä. Ilmeisesti siitä kuitenkin oli hyötyä, koska Troi piristyi mukavasti ja leikki kuten viileämmälläkin säällä. Läähätti kyllä kokoajan, mutta ei mennyt lepäilemään mihinkään varjoisaan paikkaan ollenkaan.

Otettiin hieman ruutua pitkästä aikaa, kun oli hyvin tilaa. No, se meni sitten niin kuin meni. :D Troilus ei oikein ymmärtänyt taas hommaa ja jäikin vain kyttäämään lelua. Muutama onnistunut toisto saatiin, mutta täytyy ottaa nyt hieman takapakkia ja ens kerralla laitan namin ruutuun ja lähetän Troiluksen sinne. Aika nopeasti päästään varmaan taas hommaan mukaan, koska ruutu on ollut kohtuullisen hyvin hallussa.

Vaasassa oli tällä kertaa myös Joonaksen veljenlapset kylässä (3v ja n. 2v) ja ensimmäistä kertaa Troilus sai meuhkata vapaana samassa pihassa lasten kanssa. Ja voi että kun meni hienosti! Troilusta ei kiinnostanut lapset ollenkaan ja jopa reenaili vähän lähtöjä Joonaksen kanssa lasten pyöriessä siinä lähellä. Kyllä taas näki, että työnteko vei voiton ja Troi ei edes huomioinut häiriötä. Voi kun samanlaisen fiiliksen saisi myös tokoiluun (silloin ei olisi paikkamakuun kanssa ongelmia. :D ).

Mua on hieman huolettanut, kun viime keväänä Bayvantic teki kovat oireet ja mietinkin, että uskaltaako enää koittaa mitään punkkiainetta. Ostin kuitenkin Frontline compia ja jännityksen vallassa se sitten laitettiin Troille viikko sitten. Ja mitään oireita ei tullut! Mahtavaa! Troi ei edes yrittänyt hinkata itseään sohvaan niin kuin kaikkien muiden iholle laitettavien aineiden kanssa. :) Eli Frontline taitaa nyt olla meillä se jota aletaan käyttää. Harmi sinänsä, että tuo Bayvantic ei toiminut. Senhän meinaan pitäisi pitää hyttysetkin loitolla.

Virta ei Troilukselta loppunut kesken vaikka viitisen tuntia olikin ulkona ja mennä touhotti lähes kokoajan. Automatka kotiin tosin menikin nukkuessa ja kotona iltapalan jälkeen Troilus tassutti tyytyväisenä tyynyllensä ja tuhisi jo ennen kuin huomasikaan. <3

Mäkilähtöjä

Troilus on käynyt Joonaksen kanssa reenailemassa ylämäkijuoksua. Joonas siis laittaa Troiluksen istumaan mäen alle ja itse kipittää ylös. Sitten vapauttaa Troin ja kannustaa ylhäällä lelun kanssa. Troi on ihan ekstaasissa. :D

Tänään minäkin menin mukaan kuvailemaan, mutta oli jo liian pimeää. Joonas kun haluaa reenailla aina myöhään illalla jotta ei ole häiriötä turhaan. No, kyllä siinä muutaman kuvan sai napattua vaikka ei mitään huippuja tietenkään.

Troilus on kyllä hyvin taas pitkän sairasloman jälkeen päässyt kehittymään ja kuntokin alkaa olla jo kohdillaan. Joonas ja Troilus käy kerran pari viikossa juoksulenkillä ja hyvin Troi on sielläkin alkanut taas vipeltää. Toki välillä hyppii ja pomppii, kun on niin innoisssaan (yleensä alussa), mutta ravaa kuulemma tosi nätisti vieressä tai edellä.

Valitettavasti meidän mäkireeni sai sitten hieman surullisen lopun, kun ilmeisesti terävä kivi halkaisi Troiluksen anturan ja yhden kannuksen. Nyt sitten taas pidetään jonkin aikaa kauluria ja suojataan tassu ulkona. Eiköhän nuo haavat kuitenkin parane kohtuu nopeasti, kun ei ole syviä. Anturasta on oikeastaan vain vähän nahkaa lähtenyt. Täytyy rasvailla taas Vetramililla. Se auttoi viimeksikin. :)

Kesätukka on täällä taas!

Suski kävi tänään hieromassa Troiluksen ja otti trimmerin mukaan. Troin turkki on aika surkea. Kastumisen jälkeen se huopaantuu todella helposti vaikka kuinka kuivaisi ja harjaisi. Pohjavillaa on ihan hirveästi ja Troilla on karvanlähtö ympäri vuoden. Käteen jää vaan tupsuja, jos ottaa kiinni. :D Pyllykarvat on ihan hirvittävän paksut ja ärsyttävät. Parempi siis vetästä vaan turkki pois kun kesä tulee. Pystyy tekemään punkkitsekitkin paremmin ja uinnin jälkeen kuivuu nopeasti. Nyt jo Troilus on läähätellyt sisällä vaikka meillä ei mikään kovin kuuma vielä olekaan. Mielenkiintoista nähdä vaikuttaako turkin lähtö läähätykseen.

Troiluksen lihakset on pysyneet ihmeen hyvässä kunnossa vaikka hieronnan väli on nyt pidentynyt noin seitsemään viikkoon ja raskaampaa liikuntaa on ollut paljon enemmän kuin ennen. Sitä se aikuistuminen teettää. :) Toivottavasti tänä syksynä ei tule enää mitään pitkiä saikkuja niin kuin kahtena viime syksynä. Ekana syksynähän Troilla oli kasvukivut ja toisena meni nivelsiteet ranteesta ja kummassakin hauiksessa oli jännetupen tulehdus. :(

Tästä lähdettiin:

Troilus muuten ei ole läähättänyt sisällä turkin poiston myötä!! Takapää ja häntä oli niin paksua karvaa ettei ollut trimmerilläkään läpi päästä. Ei siis ollut huopaantunut, mutta kuitenkin. Ei ihme, että on alkanut tulla kuuma kun aurinko jo paistaa sisään.

Reeniä ratakautta varten

Meidän tokoilu on edelleen tauolla ja Joonas onkin alkanut reenata Troilusta alkavaan ratajuoksukauteen. :) Pojilla on ihan omat kuvionsa ja sen kyllä huomaa Troin kropasta. Lihasta on tullut aika hyvin ja muutenkin poitsu on massiivinen. Paino on kyllä pysynyt ihan normaaleissa lukemissa.

Joonas pistää Troiluksen odottamaan metsätiellä pienen mäen alle ja itse menee mäen päälle. Sieltä sitten kutsuu poitsun ja vauhdikkaasti kuulemma Troilus aina tulee. Pojat ottaa korkeintaan viisi vetoa ja sitten leikkii ja jäähdyttelee. Sitten toisella kertaa Joonas laittaa Troin vetovaljaisiin ja poitsu vetää Joonasta aina jonkun muutaman kymmenen metrin vedon. On niillä hauskaa. :D

Nyt kun alkaa taas lumet olla historiaa ja Pirkkahallin parkkiskin kai kohta kuiva niin jatketaan taas tokoilua. Ollaan täällä kotona reenailtu oikeastaan vain liikkeestä seisomista ja se on alkanut toimia ihan kivasti. Katsotaan mitä tapahtuu, kun siirretään harjoittelu ulos. :) Nyt ei reenailla missään ryhmässä joten mennään aika oman fiiliksen mukaan ilman paineita. Eiköhän me kuitenkin päästä vauhtiin tässäkin lajissa. Sitten täytyis kohta mennä tekemään kevään ensimmäinen jälki.

Reenien jälkeen on hyvä ottaa ihan rennosti ja nollata tilanne... :)