Pikku murkku vyöhyketerapiassa

Troilus on ehtinyt jo täyttää 10 kuukautta. Tällä hetkellä vaaka näyttää 18,5kg ja korkeutta löytyy n. 52 senttiä. Olin viikon matkoilla ja sillä aikaa Troilus on alkanut murkkuilla oikein urakalla. Täytyy kokoajan koittaa vieläkö asiat on kiellettyjä ja kylään tulleita pitää hyppiä ihan kunnolla. Toki osa voi olla kipua. Troiluksen selkä on hieman jumissa ja varmaan vielä kasvukivutkin vaivaa. Lääkkeet on nyt syöty ja oireet on onneksi helpottaneet. Enää Troilus ei ole nuollut tassujaan tai lattiaa. En myöskään ole huomannut paljoa aristelua oikean puoleisissa tassuissa. :)

Mun vaikea tehtävä on alkaa kiinnittää huomiota omaan reagointiini. Yritän pitää tunteet kurissa ja muutenkin olla rauhallinen. Saatiin eilen hyviä vinkkejä Jonnalta ja niitä aletaankin nyt reenailla. Harjoitellaan rauhoittumista ja vieraiden vastaanottamista. Hienosti Troiluksella meni eilen, kun harjoiteltiin ensimmäistä kertaa. Mulla on niin oppivainen pieni murkku kotona. :D

Ollaan nyt ostettu vihdoinkin Troilukselle kuonopanta (canny collar). Vetäminen on mennyt niin mahdottomaksi murkkuiän alkamisen aikaan. Toi kuonopanta on ihan kiva. Ainoa vain, että Troilus yrittää päästä siitä kokoajan pois. Se on ollut meillä nyt viikon käytössä, joten toivottavasti poitsu tottuu siihen pian. Osa taistelua voi kyllä olla murkkuiluakin. Pannan avulla on tosi helppo ohjata Troilusta. Kyllä se vielä jonkin verran vetää, mutta se ei vaikuta hallintaan. Nyt pari kuukautta käytetään tuota ja aletaan samalla opettaa uudestaan hihnassa kulkemista. Toivottavasti myös ikä tekee tehtävänsä ja antaa Troilukselle malttia kulkea hihnassa kauniisti. :D

Troilus on alkanut käydä vyöhyketerapiassa. Tämä on ihan sattumankauppaa. Lenkillä ollessamme törmättiin naiseen joka opiskelee koirahierojaksi ja vyöhyketerapeutiksi. Kerroin hänelle Troiluksen oireista ja päästiin mukaan harjoittelukoiraksi. Kunnolla ei vielä voi hieroa, mutta kokemuksen kannalta tämä on oikein kivaa. Troilus antoi heti ensimmäisestä kerrasta hierojan koskea varpaisiin ja muutenkin käydä kaikki vyöhykepisteet läpi. Nyt palleroa on kaksi kertaa hoidettu ja toisella kertaa pystyi jo rentoutumaan paremmin. Näin alkuun Troiluksella on neljä kertaa ja katsotaan sitten kuinka jatketaan.

Seitsemän kuukautta!

Tiistaina Troilus otti ja täytti seitsemän kuukautta. Nyt on jo hieman pienen murkkuiän merkkejä ilmassa! Enää ei luoksetulokutsuja noteerata kovinkaan hanakasti ja kaikkea kiellettyä pitää muutama kerta koittaa ennen kuin menee jakeluun, että EI! :D Vetämisen kanssa ei olla edistytty oikeastaan ollenkaan. Aina alkuun T vetää kuin pieni pupu, mutta sitten pikku hiljaa siirtyy kävelemään oikein nätisti. Kaippa sen suurimman alkuenergian saa sitten vetämällä kulutettua. Ärsyttävä tapa ja toivottavasti vähenee itsestään, kun ikää tulee. :)

Nyt ollaan pidetty hieman vapaata ja ei olla reenailtu paljoakaan. Sunnuntaina on reenit ja sen jälkeen pitäisi taas terästäytyä.  On vaan tällä hetkellä sen verran pinna kireällä tuon pikku-ukon kanssa joten ei ole reenaaminenkaan maistunut. Tuntuu, että mikään ei oikein onnistu vaikka tuo onkin peruskiltti ja tottelee tosi hyvin. Ei todellakaan ole mikään ongelmatapaus tai edes pahimmasta päästä. :)

Yksi asia on kuitenkin muodostunut parina päivänä pieneksi ongelmaksi, nimittäin rappuun pissaaminen! Troilus ei pissi sisälle ja tietää että ulos mennään. Kun ollaan siskolla niin joudutaan odottamaan hissiä (asuu 6.kerroksessa). Troilus on ottanut nyt tavaksi jättää sen viimeisen minuutin pidättämisen pois ohjelmasta ja pissii lähes joka kerta joko rappuun hissin eteen, hissiin tai ulko-oven eteen (sisäpuolelle) juuri kun avaan ovea! Ette usko kuinka mulla kiehuu!! Ja kyllä, olen nostanut metelin joka kerta kun näin on käynyt. Kyse ei ole edes siitä, että joutuu pidättämään tosi pitkään ennen kuin pääsee ulos. Joskus meinaan mennään parin tunnin, kolmen tunnin jne. päästä taas pihalle. Ja pidätyskykyä kyllä löytyy päivisin tarvittaessa vähintään viisi tuntia ja öisin 9-11 tuntia. Mitä ihmettä voisin tehdä asialle? En enää jaksa kantaa tuota poitsua. Mua oikein ketuttaa lähteä tuon kanssa ulos, kun tiedän että kohta tulen taas siivoamaan rappua. Ja sitten kun vielä tuo kokeilee muutenkin rajojaan niin on aika negatiiviset fiilikset. Joskus tekisi mieli vain huutaa. :(

No, eiköhän se tästä. Yksi mahdollinen syy ongelmaan voi olla myös se, että Troilus on alkanut harjoitella merkkausta. Vielä ei tosin koipi nouse. Koirapuistossa on kaksi kertaa ottanut mallia vanhemmista uroksista ja yrittänyt nostaa jalkaa. :D Luultavasti parin viikon sisään alkaa kunnolla näyttää miehen elkeitä. Sen kyllä huomaa, että enää ei kaikkea päästä siihen ensimmäiseen pissipaikkaan. Saattaa nykyään pari kolme kertaa pissiä lenkin aikana.

Anaalirauhastulehduksen vuoksi muuten jatkettiin antibioottikuuria keskiviikkoiltaan saakka. Tosin tänään poitsu on kerran pari laahannut pyllyä ja yrittänyt nuolla. Katellaan hetki ja jos jatkaa niin sitten taas lääkäriin. :(

Troiluksen ensimmäinen juhannus meni mukavissa merkeissä. Juhannuspäivänä lauantaina käytiin Jokioisissa mökillä. Troilus pääsi kirmaamaan metsään. Ja hauskaa olikin. :) Edes pieni kaatosade ja ukkoskuuro ei menoa haitannut.

Täytyisi taas päivitellä blogia vähän useammin. Nytkin unohtui varmaan paljon kaikkea. :D